6.1 Pintamateriaalin valinta

OHJEEN SISÄLTÖ

Pintamateriaalin valintaan vaikuttavat tekijät
Pintamateriaalien käyttökohteet ja materiaalin valinta

---

Pintamateriaalin valintaan vaikuttavat tekijät

Kaupunkikuvalliset tekijät

Katuympäristön pintamateriaali vaikuttaa aina suunniteltavan alueen kaupunkikuvaan, ympäristön laatuun sekä viihtyisyyteen. Pintamateriaalin tulee sopia niin väreiltään, materiaaleiltaan kuin tyyliltään muuhun rakennettuun ympäristöön. Katuympäristössä suositaan yleensä selkeitä ja suhteellisen yksinkertaisia pintamateriaaleja. Erilaisia pintamateriaaleja ja värejä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista saada aikaan myös hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa pintaa. Parhaimmillaan valittu pintamateriaali täydentää ympäröivien rakennusten luomaa arkkitehtonista kokonaisuutta sekä helpottaa ympäristön hahmottamista ja suunnistautumista.

Esteettisten tavoitteiden lisäksi pintamateriaalin valintaan vaikuttavat käytännölliset esim. liikenteen ohjaukseen liittyvät tavoitteet. Pintamateriaalin kuvioinnilla voidaan korostaa alueen omaleimaisuutta, jäsentää kaupunkitilaa, luoda ihmiselle läheistä mittakaavaa sekä ohjata liikkumista. Pintamateriaalin kuviointi perustuu esim. käytettävien materiaalien värin, koon tai muodon vaihteluun tai eri materiaalien yhdistämiseen. Huolellinen detaljointi on tärkeää etenkin jalankulkualueilla, joilla pintaa tarkastellaan lähietäisyydeltä. Pintamateriaalien rajaukset ja liittyminen kiinteisiin rakenteisiin tai kalusteisiin ovat huolellista suunnittelua vaativia yksityiskohtia.

Käyttötarkoitus

Katuympäristön toiminnat ja niiden jäsentely vaikuttavat valittavaan pintamateriaaliin. Ajoradan pinnan tulee kestää liikenteen kuormaa ja kulutusta sekä olla helposti puhdistettavissa pölystä ja lumesta. Ajoradan pintamateriaalina yleisin on asfaltti. Ajoratoihin liittyvillä alueilla, kuten suojateillä, pysäkeillä, pysäköintitaskuissa, korokkeilla ja reuna-alueilla voidaan käyttää myös betoni- tai luonnonkiveä. Kaupunkikuvallisesti merkittävissä kohteissa (esim. historialliset kohteet), shared space alueilla sekä vähäliikenteisillä katuosuuksilla voidaan niin ikään käyttää betoni- tai luonnonkiveä.

Jalankulkualueilla pintamateriaalin karheus ja sileys sekä kovuus ja pehmeys vaikuttavat kävelyn miellyttävyyteen sekä pintamateriaalin käyttöominaisuuksien muutoksiin eri säillä. Yleisimpiä jalankulkualueille soveltuvia pintamateriaaleja ovat asfaltti, luonnonkivi ja betonikivi, joita voidaan käyttää myös erilaisina yhdistelminä. Jalankulkualueiden pintamateriaalin valinnassa ja käytössä tulee huomioida esteettömyysnäkökohdat ja – vaatimukset.

Polkupyöräily edellyttää pintamateriaalilta tasaisuutta. Tasaisuuden puolesta asfaltti soveltuu parhaiten pyöräteille. Tärinävaikutuksen ansiosta lohkopintaiset luonnonkivipäällysteet soveltuvat hyvin pyörätien rajaukseen tai alueille, joilla pyöräilyä halutaan hidastaa tai rajoittaa. Pyörätien jalkakäytävää sileämpi pintamateriaali viestii selkeästi kaistojen käyttötarkoituksesta.

Pintamateriaalien ominaisuudet

Näyttävyyden ja edustavuuden ohella katuympäristön pintamateriaalien tulee olla pitkäikäisiä ja säänkestäviä. Pintamateriaalien tulee kestää vaurioitumatta ja häiritsevästi muuttumatta niihin kohdistuvat kuormitukset sekä fysikaaliset ja kemialliset rasitukset.
Pintamateriaalien kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten vaatimuksien lisäksi on suunnitelmassa ja työselostuksessa on määritettävä tekniset laatuvaatimukset, joita on noudatettava pintamateriaalien hankinnoissa ja rakentamisessa.

Pintamateriaalien tekniset laatuvaatimukset

Pintamateriaaleista, joita pääsiallisesti käytetään, on tässä ohjeessa annettu luettelo teknisistä päälaatuvaatimuksista. Yksityiskohtaisesti tekniset laatuvaatimukset on määritetty InfraRYL, Rakennustieto Oy ja Standardi SFS- EN standarteissa.
Pintamateriaalien alusrakennevaatimukset noudattavat yleisiä katuluokkavaatimuksia. Alueilla, joilla päällysteeseen kohdistuva kulutus ja kuormitus ovat suuria, asennusalustana käytetään avointa asfalttia (AA) tai tasausmassaa (ABK) parantamaan päällysteen kantavuutta ja alustan vedenläpäisevyyttä. Asennusalusta helpottaa pintamateriaalin asennusta.

Luonnonkivipinnoitteet

Ulkotilojen luonnonkivipäällystelaatat. Vaatimukset ja testausmenetelmät Infra RYL 21440 ja SFS-EN 1341 ja SFS 7017 mukaan.

• Päällysteen pinnan karheus
• Päällysteen pinnan kitka
• Päällysteen vetolujuus
• Päällysteen puristuslujuus
• Päällysten kulutuskestävyys
• Päällysteen vedenläpäisevyys
• Päällysteen meluisuus
• Veden imukyky

Betonikivipinnoitteet

Betonikivien ominaisuudet Infra RYL 21430 ja standardien SFS-EN 1338 ja SFS 7017 vaatimusten mukaisia.

• Betonikivien mitat ja muotopoikkeamat
• Päällysteen pinnan kitka
• Päällysteen pinnan tasaisuus
• Jäädytys-sulatuskestävyys
• Kulutuskestävyysluokat
• Päällysteen vetolujuus
• Päällysteen puristuslujuus
• Päällysteen vedenläpäisevyys
• Veden imukyky

Asfalttipinnoitteet

Asfalttipinnoitteiden ominaisuudet Infra RYL 21410 Asfalttipäällysteet ja Asfalttinormit 2011 vaatimusten mukaisesti. Asfalttinormit perustuvat standardeihin SFS-EN 14023;en SFS-EN 13808:en SFS-EN 15322 ja SFS-EN 13924.

• Sideainepitoisuus ja rakeisuus
• Massamäärä
• Tasalaatuisuus
• Tyhjätila
• Kitka
• Tasaisuus
• Kaltevuudet ja korkeusasema
• Kulumiskestävyys
• Deformaatiokestävyys
• Vedenkestävyys

Reunatuet

Reunatukien ominaisuudet Infra RYL 22110 reunatuet sekä SFS 1340 ja SFS-EN 1343 standardien mukaisesti. Euroopan unionissa laadittu standardi SFS-EN 1343 pitää sisällään reunakiville asetetut laatuvaatimukset.

Yllä- ja kunnossapidon huomioiminen

Pintamateriaalin valinnassa tulee huomioida päällysteen korjattavuus. Päällystettä saatetaan joutua korjaamaan useita kertoja ennen kuin sen käyttöikä on loppunut ja peruskorjauksen luonteinen uusiminen on tarpeen. Asfaltin korjaus on suhteellisen yksinkertaista ja edullista. Asfalttia voidaan korjata poistamalla osa vanhasta päällysteestä jyrsimällä ja joko kokonaan uudesta massasta tekemällä tai käyttäen jyrsitty massa hyväksi uudelleenpäällystyksen yhteydessä. Uusittu asfaltti erottuu vanhasta pinnasta väriltään poikkeavana paikkana.

Kappaleista ladottujen päällysteiden korjaus voidaan tehdä vaihtamalla rikkoutuneet tai kuluneet kappaleet uusiin. Käytettäessä samoja kivikokoja ja sävyjä, paikattu kohta ei parhaimmillaan erotu poikkeavana vanhasta pinnasta. Suunnittelussa olisi hyvä huomioida materiaalin saatavuus myös korjausvaiheessa. Liian erikoiset materiaalit, värit ja koot ovat usein heikommin saatavissa.

Pintamateriaalin valinnassa tulee huomioida myös alueen koneellisen puhtaanapidon vaatimukset. Koneellisesti puhdistettavilla alueilla tulee huomioida työkoneiden, kuten esimerkiksi harjakoneen tai lumiauran vaatima liikkumistila. Päällysteiden tulee kestää koneiden paino ja puhdistus rikkoutumatta. Erityisesti koneellinen lumen poisto rasittaa ja vaurioittaa helposti päällysteitä ja niihin liittyviä rakenteita.

---

Pintamateriaalien käyttökohteet ja materiaalin valinta

Sidotut asfalttipäällysteet

Sidotut asfalttipäällysteet valitaan kohteeseen vaadittavien ominaisuuksien pohjalta. Asfalttipäällysteiden valintaan vaikuttavat kohteen ajoneuvoliikenteen liikennemäärä, jalankulku sekä katuluokka. Asfalttipäällysteiden valinnassa tekniset pääominaisuudet ovat kulumisen- ja deformaatiokestävyys sekä tasaisuus ja kitka. Kaupungeilla ja kunnilla on usein omia ohjeita ja määräyksiä asfalttipäällysteiden laatujen, kerrosmäärien ja paksuuksien käytöstä liikennemäärien ja katuluokkien mukaisesti. Asfaltin raaka-aineiden, asfalttimassojen ja asfalttipäällysteiden laatuvaatimukset on määritelty Asfalttinormeissa 2017.

Luonnonkivipäällysteet

Luonnonkivisiä pintamateriaaleja käytetään katujen, torien, aukioiden sekä muiden jalankulkualueiden ja -reittien päällysteenä. Ajoradalla luonnonkivi soveltuu kaupungin pääkatujen, pihakatujen sekä jaetun katutilan pintamateriaaliksi. Ajoradalla luonnonkivet ladotaan kohtisuoraan tai vinosti ajoradan poikki, jolloin kivet sitoutuvat toisiinsa ja saadaan tiivis ja kestävä pinta. Kulkupintojen ohella luonnonkivi soveltuu pintamateriaalina mm. korokkeille, liikenneympyröihin sekä luiskaverhouksiin.

Luonnonkivi on katuympäristön pintamateriaalina kaunis, elävä ja edustava materiaali, mutta myös kestävä ja korkealaatuinen. Luonnonkivi kestää hyvin kulutusta ja kuormia sekä öljyjä ja polttoaineita. Luonnonkivipäällysteen kunnossapitokustannukset ovat alhaiset ja korjaus helpohkoa. Purettu luonnonkivipäällyste voidaan yleensä asentaa uudelleen.

Suomessa katuympäristössä on luonnonkivenä perinteisesti käytetty graniittia, jota on saatavilla useita eri harmaan, punaisen ja mustan värisävyjä. Graniitti soveltuu kulutuskestävyydeltään hyvin käytettäväksi päällystetuotteisiin. Kaikki vakiotyyppiset nupu- ja noppakivet sekä reunatuet ovat graniittia. Erikoisempia kivilajeja käytettäessä tulee aina varmistaa niiden soveltuvuus kunkin tuotteen ja kohteen erityisvaatimuksiin.

Luonnonkivien kokoa, tyyppiä, väriä ja pintakäsittelyä varioimalla on mahdollista saada aikaan lukemattomia vaihtoehtoja ja kuviointeja. Luonnonkivelle on tyypillistä eri kivityyppien ja värien luontainen yhteensopivuus. Materiaalien ja värien yhdistely on siksi helppoa ja lopputulos harmoninen ja rauhallinen. Toisaalta luonnonkivellä on mahdollista saada aikaan hyvinkin monimuotoista ja vaihtelevaa pintaa.

Luonnonkivipäällysteiden pintakäsittelyt

Katuympäristössä luonnonkiven pintakäsittelyt ovat yleensä karkeita. Tavallisimmat pintakäsittelytavat ovat lohkottu, poltettu, ristipäähakattu tai kuulapuhallettu pinta. Jalankulkualueilla luonnonkivet ovat pintakäsittelyltään joko poltettuja, ristipäähakattuja tai kuulapuhallettuja. Pinnaltaan epätasaisia lohkopintaisia luonnonkiviä käytetään vain alueilla, joihin ei osoiteta jalankulkua, kuten ajoradalla, korokkeilla tai luiskissa. Lohkopintaa käytetään myös struktuuriltaan tasaisesta pinnasta poikkeavana varoittavana materiaalina esimerkiksi näkövammaisille tai estämään rakenteiden käyttöä esimerkiksi skeittaukseen.

Luonnonkivipäällysteiden asennus

Luonnonkivipäällysteet asennetaan pääasiallisesti maakosteaan betoniin. Ennen kivipäällysteen asentamista maakostean betonin päälle levitetään sementtiliimakerros (ns. lillitys). Vähäliikenteisillä tai liikennöimättömillä alueilla, kuten korokkeissa asennusalustana käytetään hiekkaa (Ø 0-8 mm). Siltakeiloissa ja luiskissa asennus maakosteaan betoniin. Kansirakenteiden päällä asennusalustaksi suositellaan trass- betonia liukenevien kalkkisuolojen vähentämiseksi.

Luonnonkivipäällysteiden saumaus

Luonnonkivipäällysteen saumamateriaali valitaan asennusalustan mukaisesti. Maakosteaan betoniin asennettaessa saumoissa käytetään kovia saumamateriaaleja, kuten hiekka-sementtiseosta tai epoksi- / hartsipohjaisia sauma-aineita. Hiekkaan asennettaessa luonnonkivet saumataan hienolla hiekalla (Ø 0-1 mm).

Kaupunkikuvallisesti korkealaatuisissa kohteissa epoksi- / hartsipohjaiset sauma-aineet ovat kestävyydeltään ja ulkonäöltään varteenotettava vaihtoehto. Näitä sauma-aineita on saatavissa myös joustavina. Sauman kestävyyden kannalta on tärkeää täyttää koko sauma tai minimissään 30 mm samalla sauma-aineella. Kovan sauman alle saumattu hiekka painuu ajan myötä aiheuttaen saumojen halkeilua.

Joustavana sauma-aineena myös bitumi soveltuu myös esimerkiksi tärinälle alttiille raitioteille. Bitumisaumausta ei suositella käytettäväksi jalankulkualueilla.

Ladontakuvioita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kiveyksen saumojen mitoitus. Kun saumojen leveys on huomioitu laattojen mitoissa, säilyy laattojen yhteensopivuus riippumatta kuviosta ja saumojen määrästä.

Luonnonkivityypit

Luonnonkivilaatat

Luonnonkivilaatat ovat mittatarkkoja ja viimeisteltyjä yleensä neliön tai suorakaiteen muotoisia laattoja, joiden koko vaihtelee kunkin kohteen vaatimusten mukaan. Luonnonkivilaattojen kaikki sivut ovat yleensä sahattuja ja suoria, reunat voivat olla myös lohkotut. Laatan yläpinta pintakäsitellään polttamalla, ristipäähakkaamalla tai kuulapuhaltamalla. Luonnonkivilaattojen yläreunat vahingoittuvat helposti kiven rakenteesta ja tai ulkoisista vaurioista johtuen. Reunavaurioiden välttämiseksi laattojen yläreunat faasataan eli viistetään 2-3 mm. Ristipäähakatulla kivellä faasauksen vaihtoehtona on reunojen ylihakkaus, joka on faasausta työläämpi ja kalliimpi vaihtoehto. Kuulapuhalletuilla kivillä faasaus ei ole tarpeen, koska kivien reunat pyöristyvät pintakäsittelyssä muutoinkin.

Kaupunkien julkisilla katu- ja torialueilla, joilla on raskasta huoltoliikennettä ja ajoittain suuria pistekuormia luonnonkivilaatan paksuuden tulee olla 80-100 mm. Tätä ohuemmat laatat soveltuvat ainoastaan alueille, joilla ei ole ajoneuvoliikennettä tai koneellista puhtaanapitoa.

Luonnonkivilaatoilla saumaleveyden tulisi olla 5-8 mm.

Noppa- ja nupukivet

Noppa- ja nupukivet ovat perinteisesti lohkomalla valmistettuja luonnonkiviä, joiden kaikki pinnat ovat lohkottuja. Vaihtoehtoisesti noppa- ja nupukivet voidaan valmistaa yhdeltä tai useammalta pinnalta sahaamalla, jolloin kiven yläpinta voidaan pintakäsitellä polttamalla, ristipäähakkaamalla tai kuulapuhaltamalla. Sahatut noppa- ja nupukivet ovat mittatarkkoja ja mahdollistavat lohkopintaa sileämmän kulkupinnan. Noppa- ja nupukivet voidaan valmistaa myös vakiosta poikkeavan korkuisina, esimerkiksi 80 mm korkeat kivet helpottavat noppa- ja nupukivien yhdistämistä betonikiviladontaan.

Lohkopintaisilla noppa- ja nupukivillä saumaleveyden tulee olla enintään 10 mm.

Noppakivet ovat tasasivuisia kuutioita, joiden sivujen pituudet ovat yleensä 50, 90 tai 140 mm. Suomessa yleisimmin käytetyn vakiokokoisen noppakiven sivumitta on 90 mm. Sivumitaltaan 50 mm pikkunoppakivet tulee aina asentaa maakosteaan betoniin, jotta talvinen lumenpoisto ja routa eivät irrottaisi pieniä kiviä.

Nupukivet ovat suorakaiteen muotoisia graniittikiviä. Nupukiven koko on yleensä 140 x 140 x 220 mm. Lohkomalla valmistettujen kivien muoto vaihtelee sen mukaan, miten kivi on hakattaessa lohjennut.

Kenttäkivet

Kenttäkivet ovat pyöreähköjä luonnonkiviä. Kenttäkivistä käytettyjä nimityksiä ovat myös mukulakivi ja seulanpääkivi. Kenttäkivien suurin halkaisija vaihtelee 100 – 300 mm välillä. Kenttäkiveyksiä tehtäessä pyritään käyttämään mahdollisimman tasakokoisia kiviä. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin, joka sitoo kiveyksen hiekkaa paremmin.

Kulkupintana kenttäkiveys on epätasainen. Pintamateriaalina se soveltuu vain alueille, joilla ei ole jalankulkua tai ajoneuvoliikennettä. Kenttäkiveys ei sovellu myöskään alueille, joilla on koneellinen puhtaanapito, joka irrottaa kivet helposti. Kenttäkiveyksen käyttökohteita ovat esimerkiksi luiskat, korokkeet ja rakennusten sokkelien vierustat.

Liuskekivet

Graniitin ohella ympäristörakentamisessa on käytetty lähinnä liuskekiveä. Liuskekivet on valmistettu luontaisesti liuskeisista kivilajeista, kuten kvartsiitista lohkomalla. Liuskekivet ovat tavallisesti 30-50 mm paksuisia, muodoltaan epäsäännöllisiä kivilevyjä, joiden koot vaihtelevat pisimmän sivun ollessa noin 300-800 mm. Liuskekivet ovat yleensä väriltään mustia, mutta saatavilla on myös vaaleampia ja harmaasävyisiä kiviä. Katuympäristössä liuskekivet asennetaan maakosteaan betoniin, jolloin saadaan aikaan yhtenäinen ja liikkumaton pinta.

Katuympäristössä liuskekiveä voidaan käyttää vain pieninä pintoina alueilla, joilla ei ole ajoneuvoliikennettä tai koneellista puhtaanapitoa. Käyttökohteita ovat esimerkiksi luiskat, korokkeet ja kiertoliittymät.

Betonipäällysteet

Betonipäällysteitä käytetään torien, aukioiden ja muiden pääasiassa jalankululle tarkoitettujen alueiden ja reittien päällysteenä. Betonipäällyste soveltuu ajoradan osille, joilla kulutus on vähäisempää, vaikka kuormitus voi olla suurta. Näitä ovat esim. pihakadut, pysäkki- ja pysäköintikaistat ja suojatiet, joilla tarvitaan poikkeavaa materiaalia osoittamaan toiminnan muutosta. Kulkupintana betonipäällyste on miellyttävä, eikä tule talvella helposti liukkaaksi. Kulkupintojen ohella betonipäällysteet soveltuvat mm. korokkeille, liikenneympyröihin sekä luiskaverhouksiin. Ajoradalla ja jalankulkuun osoitetuilla alueilla betonipäällysteiden vähimmäispaksuus on 80 mm.

Betonipäällysteet ovat suhteellisen edullisia ja säänkestäviä. Ne kestävät hyvin esimerkiksi öljyn ja suolan aiheuttamia rasituksia. Betonikiveys ei kuitenkaan kestä jatkuvaa talvikunnossapidon suolausta.

Betonituotteita on saatavissa useita eri kokoja, muotoja ja värejä. Betonituotteita voidaan joko pinta- tai läpivärjätä. Betonipäällysteille ominaiset kirkkaat värisävyt pehmenevät ja tasoittuvat ajan kuluessa. Läpivärjätyt tuotteet säilyttävät värinsä pintavärjättyjä paremmin.

Betonipäällysteiden pintakäsittelyt

Betonipäällysteiden pintakäsittelytapoja ovat mm. sileä, hiekkapuhallettu, hierretty, harjattu ja hienopesty pinta. Lisäksi on saatavilla erikoispintakäsittelyjä kuten profiloitu, patinoitu ja raepuhallettu pinta.

Betonipäällysteiden asennus

Betonikivet on helppo asentaa. Useimmissa betonikivissä yläreuna on viistetty, mikä helpottaa asennusta ja korostaa saumaa. Betonikivet ja -laatat asennetaan yleensä asennushiekalle (Ø 0-8 mm). Erikoiskohteissa, kuten jyrkissä luiskissa tai korotetuilla suojateillä betonikivet on suositeltavaa asentaa maakosteaan betoniin.

Betonipäällysteiden saumaus

Betonikivien asennusnystyrät helpottavat asennustyötä ja tasalevyisen sauman tekemistä. Betonikivet ja -laatat asennetaan yleensä vain muutaman millimetrin saumalla, jolloin ne liittyvät tiiviisti yhteen. Jos saumaa halutaan korostaa, voidaan betonituotteet asentaa leveämmällä 10-20 mm saumalla.

Saumamateriaali valitaan asennusalustan mukaisesti. Hiekkaan asennettaessa betonikivet saumataan hienolla hiekalla (Ø 0-1 mm). Maakosteaan betoniin asennettaessa saumoissa käytetään hiekkasementtisaumausta kuivasaumauksena.

Betonipäällystetyypit

Betonikivet

Betonikivet ovat betonista teollisesti puristamalla valmistettuja mittatarkkoja kiviä. Kivikokoja ja muotoja on saatavissa laaja valikoima. Betonikivet jaetaan muotonsa puolesta suorakaidekiviin ja reunaprofiloituihin kiviin. Suorakaidekivet ovat suorakaiteen muotoisia sivusuhteiden vaihdellessa 1 : 1…3. Reunaprofiloitujen kivien reunat muodostavat kulmia ja estävät kiviä kallistumasta toisiinsa nähden. Säännöllisen muotoisilla ja mittatarkoilla betonikivillä saadaan aikaan sileää kulkupintaa.

Mitoituksensa puolesta betonikivillä on mahdollista saada aikaan useita ladontakuvioita. Ladontakuvioiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon betonikivien värien haalistuminen ajan myötä. Kuvioiden säilymistä voidaan parantaa esim. kivityypin tai ladontasuunnan vaihteluilla, pintakäsittelyllä tai yhdistämällä betonikiveä muihin pintamateriaaleihin kuten luonnonkiveen.

Betonilaatat

Betonilaatat ovat useimmiten neliön tai suorakaiteen muotoisia teollisesti valmistettuja tuotteita. Valmistuotteiden koko vaihtelee 300 x 300 – 800 x 800 mm välillä.

Betonilaattoja on saatavilla myös eri tavoin uritettuina kuviolaattoina. Kuviolaattoja voidaan valmistaa myös graafisen betonin menetelmällä, jossa sileä ja pesubetonipinta muodostavat yksinkertaisen kuvion.

Nurmikivet

Nurmikivet ovat betonikiviä, joiden pinta on uurrettu tai rei’itetty kasvualustaa varten. Liikennöimättömillä alueilla nurmikivinä voidaan käyttää myös tavallisia betonikiviä, jotka ladotaan tavallista suuremmilla saumoilla. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon on sekoitettu nurmisiemenseos tai pienirakeisella sepelillä.

Nurmikivillä saadaan aikaan läpäisevää ja vihreää pintaa alueille, joilla on jonkin verran liikenteen kuormitusta. Nurmikivet soveltuvat esim. pysäköintialueille, erotuskaistoihin sekä luiskien verhoiluun.

Erikoispäällysteet

Taulukko. Erikoispäällysteet ja niiden käyttökohteet

Reunatuet ja rajaavat elementit

Reunatuet rajaavat ja jäsentävät katutilaa. Reunatukia käytetään erottelemaan tasoerolla eri käyttötarkoituksiin, kuten ajoneuvoliikenteelle, jalankululle tai istutuksille varattuja alueita toisistaan. Reunatuet myös vahvistavat päällysteen reunaa ja toimivat usein osana kuivatusjärjestelmää.

Reunatukien tyyppien valinta tulee kadun suunnittelussa ja rakentamisessa huolella sovittaa kadun toiminnalliseen ratkaisuun siten, että valitut reunatuet palvelevat eri liikkumismuotojen sujuvaa etenemistä. Erityisesti tämä koskee pyöräteiden sujuvaa ja esteetöntä jatkumista. Samalla on kuitenkin muistettava, että reunakivet vaikuttavat erityisesti lasten ja näkövammaisten henkilöiden turvallisuuden, joten turvallisuuden ja sujuvuuden tarpeita tulee yhteensovittaa.

Reunakivityypit

Betoniset reunatuet

Betoniset reunatuet valmistetaan teollisesti perinteisesti harmaasta betonista. Tuotteiden koot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Asennustavan mukaan betoniset reunatuet jaetaan upotettaviin ja liimattaviin reunatukiin. Betonireunatuet soveltuvat parhaiten vähäliikenteisille alueille, joissa koneellinen puhtaanapito ei vaurioita kiviä.Betonisia reunatukia voidaan valmistaa myös koneellisena liukuvaluna paikan päällä. Liukuvaluisia reunakiviä käytetään erikoiskohteissa.

Luonnonkiviset reunatuet

Luonnonkiviset reunatuet valmistetaan perinteisesti graniitista lohkomalla. Graniitista valmistetut reunatuet ovat kestäviä ja luovat katuympäristöön viimeistellyn ilmeen. Reunatukia voidaan valmistaa myös sahaamalla, jolloin reunatuen yläpinta voidaan käsitellä joko polttamalla tai ristipäähakkaamalla. Sahattujen reunakivien mittatarkkuus on parempi kuin lohkottujen kivien, mutta lohkottu pinta on koristeellinen ja luonnollisen kiven näköinen.

Taulukko. Luonnonkiviset reunatuet.

---

Kirjoittajat Paavo Åvist ja Aino Leskinen
Syyskuu 2020

---

Lähteet

Asfalttinormit 2017. Saatavilla: http://pank.fi/pank-ry/normit-ja-asiakirjat/asfalttinormit

Helsingin kaupunkitilaohje. Saatavilla: http://kaupunkitilaohje.hel.fi/

Infra RYL 2017/1. Rakennustieto Oy. Saatavilla: https://www.rakennustieto.fi/infraryl

Katuympäristön suunnitteluopas. 2011. SKTY julkaisu 24. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ry / Viherympäristöliitto ry.

Kiviasentajan käsikirja. Saatavilla: http://www.rudus.fi/ohjeet/kiviasentajan-kasikirja

Luonnonkivirakenteiden suunnitteluohje. 2006. Kiviteollisuusliitto ry. Saatavilla: http://www.suomalainenkivi.fi/wp-content/uploads/2016/03/luonnonkivirakenteiden_suunnitteluohje_osa2.pdf

SFS-EN 1338 + AC. Betoniset päällystekivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 1340 + AC. Betoniset reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 1341. Ulkotilojen luonnonkivipäällystelaatat. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 1342. Ulkotilojen noppa- ja nupukivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 1343. Ulkotilojen reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 13808:en. Bitumen and bituminous binders. framework for specifying cationic bituminous emulsions. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 13924:en. Bitumen and bituminous binders. Specification framework for special paving grade bitumen. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 14023: en. Bitumen and bituminous binders. Specification framework for polymer modified bitumens. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS-EN 15322:en. Bitumen and bituminous binders. Framework for specifying cut-back and fluxed bituminous binders. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS 7017. Betonista tai luonnonkivestä tehdyille ulkotilojen päällystekiville, -laatoille ja reunakiville eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

SFS 7019. Luonnonkivilaatoilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Suomen standardisoimisliitto SFS. Saatavilla: https://www.sfs.fi

Suomalainen luonnonkivi-portaali. Kiviteollisuusliitto ry. http://www.suomalainenkivi.fi/

Ulkotilojen luonnonkivinen tasokiveys – Päällysteen suunnittelu- ja laatuohje. 2001. Kiviteollisuusliitto. TEKES. HKR. VTT. Saatavilla: http://www.suomalainenkivi.fi/wp-content/uploads/2014/09/suunnitteluohjed.pdf