OHJEEN SISÄLTÖ
Mikä on katutaidetta?
Katutaiteen historiaa
Katutaiteen vaikuttavuus ja yhteisöllisyys
Katutaide osana kaupunkisuunnittelua
Katutaidehankkeiden toteutus
Katutaiteen rahoitusmallit Suomessa
Maalauksen tekninen toteutus
Katutaiteen tekijät
Katutaide on julkisissa tiloissa kehittynyt urbaani taiteen muoto. Katutaidetta tehdään usein paikkoihin, joissa ne ilahduttavat ja elävöittävät monen ihmisen arkea. Katutaidetta ovat isokokoiset seinämaalaukset eli muraalit, graffitit, sabluunatyöt, liisteröidyt paperityöt, tarrat, tekstiili- ja neulegraffitit, veistokset, installaatiot, keraamiset teokset ja valoteokset. Katutaide on luonteeltaan väliaikaista ja sen tapahtumapaikkana ovat lähes aina urbaanit ympäristöt.
Katutaiteella otetaan kantaa, esitellään ajan ilmiöitä tai paikallisuutta, luodaan paikan tunnelmaaja turvallisuuden tunnetta, sekä tuodaan tunteita herättäviä aiheita ja kauneutta ympäristöön. Onnistunut katutaideteos on taiteellisesti laadukas. Katutaideteoksen elinkaaren pituus vaihtelee tunneista korkeintaan muutamaan vuosikymmeneen.
TNS Gallup Oy teki vuonna 2014 tutkimuksen, jonka mukaan 70 % suomalaisista haluaa nähdä taideteoksia arkisissa ympäristöissään, kuten asuinalueilla, kouluissa, kirjastoissa ja työpaikoilla. Peräti 90 % suomalaisista on sitä mieltä, että taide tuottaa elämyksiä, ja 79 % uskoo, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Suomalaiset ovat myös valmiita maksamaan taiteen tuomista hyödyistä. Kyselyssä 44 % vastaajista oli valmis maksamaan enemmän omistusasunnosta, jonka rakennuskustannuksista noin prosentti on käytetty taiteeseen.

Turkulainen kuvataiteilija Maria Kivilaakso toteutti vuonna 2018 Vantaan Länsimäkeen (Suunnistajankuja 10) muraaliteoksen seinän edessä kasvavien mäntyjen inspiroimana. Teos on osa Street Art Vantaan tuottamaa Seinähullu Vantaa -hanketta, jossa eri alojen visualistit Suomesta saattoivat hakea mukaan laajentaakseen ilmaisuaan muraali- ja katutaiteen kentälle. Kuva: Jesse Pasanen
Seinämaalausten historiaa voidaan jäljittää keskiajan freskoperinteestä antiikkiin ja aina myöhäispaleoliittisen kauden luolamaalauksiin asti. Moderni, urbaani muraaliperinne alkoi muotoutua 1900-luvun alkupuolella Etelä- ja Väli-Amerikassa, jossa seinämaalaukset toimivat tärkeänä poliittisten ja sosiaalisten viestien välittäjänä kaupunkikuvassa. Poliittiset ja sosiaaliset teemat ovat olleet maailmanlaajuisesti tärkeä osa muraalitaidetta läpi 1900- ja 2000-lukujen. Myös kaupalliset toimijat ovat käyttäneet muraaleita esimerkiksi markkinoinnissa ja tuotebrändien lokalisoinnissa.
Katutaidetta ovat myös kantaa ottavat sloganit ja graffitimaalaukset. Teoksia tehdään nopeasti paikalta poistuen tai aikana, jolloin paikalla ei ole muita liikkujia. Tekijät pyrkivät usein tunnistettavaan ja omaleimaiseen tyyliin. Graffitien yleisöä ovat perinteisesti olleet toiset graffititaiteilijat, mutta nykyään graffitien estetiikasta nauttivat myös muut taiteen ystävät. Tietoisuus katutaiteen kuvastosta, perinteistä ja lainalaisuuksista onkin viime vuosina tavoittanut yhä laajemman yleisön.
Vielä 2000-luvun alussa katutaide oli Suomessa pitkälti luvatonta ja miellettiin töhryiksi tai ilkivallaksi. Vuosina 1998-2008 Helsingissä oli jopa nollatoleranssi kaikkea julkisissa tiloissa tapahtuvaa taidetta kohtaan maalauksista tarroihin ja julisteisiin. Suomi on päässyt mukaan katutaiteen uuteen aaltoon monia muita maailman maita jäljessä. Tänä päivänä osa katutaiteilijoista esittelee töitään maailman taidemuseoissa, ja taidesijoittajat ostavat töitä kokoelmiinsa. Katutaiteesta on tullut kaupunkitaidetta. Uudet mediat, materiaalit ja tekniikat, kuten valo- ja videoprojisoinnit, ovat tuoneet tekemiseen uudenlaisia mahdollisuuksia: taidetta voi toteuttaa ja muokata etäohjauksella ja siirtää helposti paikasta toiseen.

Teemu Mäenpään maalaus Espoon Karakalliossa on osa Upeartin Karakallio creative-hanketta. Hankkeen toteuttaa Elävä Espoo ry. Maalauksen tähdet Esko ja Ritva Ketola ovat talon asukkaita, jotka ovat asuneet Karakalliossa 52 vuotta. Taiteilija tutustui 2017 syksyllä talon tunnelmaan asuen talossa ja jutustellen asukkaiden kanssa. Ketoloiden kuva, jonka mukaan maalaus tehtiin, otettiin heidän viidennen kerroksen kodissaan. Vuosi maalaushetken jälkeen Ketoloiden yhteiskuva on tullut erottamattomaksi osaksi Karakallion arkea. Kuva: Helsingin Sanomat, Juhani Niiranen.
Katutaidetta toteutetaan sekä katutaiteilijoiden että asukkaiden voimin. Katutaide on erinomainen keino paikan yhteisöllisyyden kehittämiseen yhdessä tekemisen kautta. Teokset, jotka on tehty paikallisista lähtökohdista tai yhdessä asukkaiden kanssa, koetaan erityisen vahvasti omaksi ja niistä koetaan ylpeyttä.
Katutaide sopii turvallisuuden tunteen, viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen hyvin monenlaisilla alueilla: hiljaisilla, vilkkailla, perinteikkäillä, uusilla, vanhoilla ja kehittyvillä. Katutaide elävöittää ja muokkaa ympäristöä visuaalisesti rikkaammaksi. Paikallisuudesta nousevat aiheet vahvistavat alueen identiteettiä, paikan tunnetta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Katutaiteen avulla on ehkäisty onnistuneesti eriytymistä sekä aktivoitu ja innostettu asukkaita toimimaan yhdessä.
Katutaidehankkeiden tarkoituksena on avata monenlaisia raja-aitoja. Kaupunkitaide luo siteen asukkaiden, taiteilijoiden ja kaupunkitilan välille. Kaupunki- ja katutaiteilijat muodostavat globaalin, rajat ylittävän ja avoimen yhteisön, jossa tietoa, taitoa ja innostusta korkealaatuisen taiteen tekemiseen jaetaan aktiivisesti. Kaupunkitaideyhteisöön voidaan lukea kuuluvaksi niin ammattitaiteilijat kuin harrastajat sekä kaikki kaupunkitaiteesta kiinnostuneet henkilöt.

Myyr Yorkissa ennen ja jälkeen katutaidetta. Myyrmäkeläisen taloyhtiön betoniaitaansa tilaama taideteos “Teekutsut” vuodelta 2016 on Street Art Vantaan Essi Ruuskasen ja Jenni Väisäsen toteuttama. Teoksessa vanhainkodin asukkailla on menossa pokeri-ilta ja kakkukahvit. Teos on ollut erityisesti lasten suosikki ja sen kakkuset houkuttelevat usein pienempiä ohikulkijoita koskettamaan teosta. Kuvat: Essi Ruuskanen
Taide on liittynyt rakentamiseen aina – myös katutaiteen tulisi olla osa kaupunkisuunnittelua jo kaavoitus- ja suunnitteluvaiheissa ja edelleen alueen rakennusten suunnittelua ohjatessa. Rakennetun ympäristön taide on alueellinen vetovoimatekijä, jonka toteuttamiseen löytyy poliittista tahtoa ja joka vetoaa asukkaisiin.
Katutaiteen toteutuspaikkoja ovat talojen ulkoseinät, julkiset sisätilat, katupinnat tai väliaikaiset rakenteet kuten työmaa-aidat. Tiloista tulee pitää huolta. Pelottavaakin tunnelmaa luovat rapistuneet takaseinät, portaikot ja muut välitilat muuttuvat taiteen avulla turvallisiksi ja viihtyisiksi kaupunkitiloiksi. Katutaiteilija katsoo pintoja ja ympäristöjä rennosti, löytää uusia ratkaisuja ja luo teoksellaan tapahtumallisuutta ja keskustelua.
Monissa kaupungeissa ja kunnissa katutaiteen luvittamiseen ja toteutukseen ei ole laadittu yhteisiä käytäntöjä. Tämä hidastaa ja osaltaan estää katutaidehankkeiden toteutumista. Käytäntöjen systemaattinen linjaaminen on tärkeää: esimerkiksi tarvittavien lupien hakeminen tulisi tehdä selkeäksi niin lupaa hakeville kuin niitä myöntäville tahoille.

Vantaan Kivistöön toteutettiin kivi- ja valotaiteen kokonaisuus, jonka aiheet saatiin katujen, aukioiden ja viheralueiden nimistä. Kivistön katu- ja osoitenimistö muodostuu korukivistä ja puistojen nimistö jalokivistä. Gobokuviot asennettiin valaisinpylväisiin ja suunnattiin maahan niin, että valo ja kiveys muodostivat esteettisen sommitelman. Tiikerinsilmän aukion messinkiset taidelaatat toteutettiin yhteisöllisenä työnä Kanniston koulun 4-luokkaisten kanssa. Koululaisten kanssa tutustuttiin tulevaan koulun viereen rakentuvaan alueeseen ja keskusteltiin viihtyisän kaupunkitilan suunnittelusta. Tehtäväksi annettiin toteuttaa savilaattaan tiikeriteemainen kuvio, joka valettiin pronssiin ja liitettiin osaksi aukion kiveystä. Työt tilasi Vantaan kaupunki ja teokset suunnittelivat WSP Finland Oy:n Design Studion muotoilijat ja valaistussuunnittelijat. Kuvat: WSP.
Teoksia toteutetaan sekä taiteilijalähtöisesti että julkisen taiteen tilaustöinä. Taiteilijalähtöinen luvallinen katutaideteos saa alkunsa, kun taiteilija huomaa paikan, jonka haluaa muuttaa katutaiteen avulla, ja ottaa yhteyttä suoraan kohteen omistajaan. Kaupunkiin tai kuntaan pitää ottaa yhteyttä lupien varmistamiseksi: lupaa katutaiteelle voi hakea vain pinnan omistaja tai taiteilija pinnan omistajan valtakirjalla. Julkisen taiteen tilaamista ja rahoittamista ohjaavat kuntien julkisen taiteen periaatteet ja taideohjelmat Myös alueen rakennuttajat ja muut toimijat voivat kerryttää yhteistä taiderahastoa.
Vuonna 2019 julkaistiin uudistettu Prosenttiperiaatteen käsikirja, joka sisältää erikseen osat taiteilijalle ja tilaajalle. Käsikirjan osat ovat käytännöllisiä oppaita, jotka auttavat toteuttamaan taidehankkeita rakennetussa ympäristössä. Kirjat ovat ilmaiseksi ladattavissa sivulta www.prosenttiperiaate.fi Tilaajan kirja esittelee yleisimmät Suomessa käytössä olevat julkisen taiteen rahoittamisen mallit ja taiteen tilaamisen tavat. Taiteilijan kirjassa esitellään rakentamisen prosessi, ohjeistetaan sen mukainen taiteen teon vaiheistus ja annetaan käytännön ohjeita toimintaan.
Katutaiteen kustannukset koostuvat taiteilijan työskentelypalkkiosta sekä materiaali-, rakennus-, kuljetus- ja asennuskuluista. Lisäksi mahdollisen taidekilpailun järjestämisen kulut ja taiteen asiantuntijan tai taidekoordinaattorin palkkio kannattaa ottaa huomioon katutaideteosta suunniteltaessa.
Katutaiteen tekijänoikeudet kuuluvat taiteilijalle, mutta itse teos on tilaajan tai maalattavan kiinteistön omistajan omaisuutta. Julkinen taide voidaan liittää osaksi kaupungin taidekokoelmaa. Julkisen taiteen ja katutaiteen erotuksena on se, että katutaiteesta ei yleensä tehdä restaurointisuunnitelmaa ja remontin tai muun syyn takia omistajalla on oikeus uusia pinta, jolloin teos katoaa. Tämä määritellään sopimukseen.

Hakunilan ostoskeskuksen tilaustyö. Kuvataiteilija Taneli Stenberg. Kauniin teoksen malleina ovat kaksi alueen lasta. Teos käsittelee hakunilalaisia puhuttanutta aihetta: roskaamista. Teos onkin maalattu ostarin roskaprässien taakse kiinnitettyihin levyihin ja näkyy komeasti alueen pääväylille. Idea teospaikasta tuli Vantaan kaupungin kaavasuunnittelijoilta, kun Street Art Vantaa lähti tekemään Hakunilan katutaidesuunnitelmaa. Kuva: Taneli Stenberg
Suomessa katutaidehankkeita on toteutettu suunnitelmallisesti 2010-luvun alusta lähtien. Alun opetteluvaiheen jälkeen polte laadukkaaseen kaupunkitaiteeseen on kasvanut, ja tietämys alasta on syventynyt uusien hankkeiden myötä.
Uudet alueet ja suunnittelukohteet
Uusilla alueilla järjestelmällinen katutaiteen hankinta, suunnittelu ja ohjeistus sisältyvät alueen taidekokonaisuuden hallintaan. Tätä varten laaditaan taideohjelma, jossa määritellään taiteen paikat, tavoitteet ja hankintaprosessit. Taidesuunnitelmalla voidaan tarkentaa yksittäisen kohteen käytäntöjä. Taideohjelmia on laadittu esimerkiksi Kuopion Saaristokaupunkiin, Tampereen Vuorekseen, Vantaan Leinelään ja Sipoon Nikkilään.
Taideohjelma voi olla ohjeellinen tai velvoittava. Ohjeellinen taideohjelma on asemakaavan liitteeksi laadittu eikä velvoita myöhempää suunnittelua ja rakentamista. Taideohjelma on velvoittava, jos siinä kirjatut ohjeet liitetään tontinluovutusehtoihin tai ohjelman noudattamisesta sovitaan muulla tavoin kunnan ja alueen rakennuttajien kesken. Taidevelvoitetta on sovellettu muun muassa Helsingin Arabianrannassa ja Joensuun Penttilänrannassa.
Rahastomallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa alueen rakennuttajat kerryttävät yhteistä rahastoa, josta taideteokset lopulta rahoitetaan. Rahastomallia on käytetty muun muassa Helsingin Kalasatamassa ja Jyväskylän Kankaalla. (Prosenttiperiaatteen käsikirja – Taiteen tilaajalle, 2015).

Osallistavasti toteutettu suurikokoinen stencil-teos Hakunilan käsityökeskuksen seinässä. Virolainen taiteilija Von Bomb kuvasi paikallisen mallin, leikkasi sapluunat hakunilalaisten nuorten kanssa ja teos maalattiin vanhan, pahoin töhrityn kaupparakennuksen lastauslaiturille yhteisvoimin. Työpajatoteutuksen rahoitti Taiteen edistämiskeskuksen lasten- ja nuorten läänintaiteilija. Kuvat: Street Art Vantaa
Olemassa olevat kohteet, rakennukset ja avoimet maalauspaikat
Olemassa oleviin kohteisiin voi tilata teoksia suoraan taiteilijoilta tai kollektiiveilta. Lisäksi katutaideteosten hankkimisessa, kuratoinnissa ja taiteilijoiden kontaktoimisessa auttavat taiteilijajärjestöt, alueelliset vastuumuseot ja taidemuseot sekä katutaiteeseen erikoistuneet yhteisöt ja yhdistykset. Kohteen soveltuvuutta pohdittaessa voidaan käyttää myös taidekoordinaattoreiden ja –konsulttien sekä ja museoiden julkisen taiteen kuraattorien asiantuntemusta.
Dynaamista katutaidetta voidaan lisätä ympäristöön avointen maalauspaikkojen avulla. Avoimet maalauspaikat ovat katutaiteelle osoitettuja seiniä tai aitoja, joihin kuka tahansa saa maalata vapaasti. Varta vasten rakennettujen katutaideseinien lisäksi maalauspaikkoja on toteutettu rakennusten seiniin, kontteihin, työmaa-aitoihin, lastauslaitureille ja roskakatoksiin. Avoimilla maalauspaikoilla on mahdollisuuksien mukaan hyvä tiedottaa katutaiteen tekemisen hyvistä käytännöistä, kuten siisteydestä ja muiden taiteilijoiden kunnioittamisesta. Jätteiden lajittelun helpottamiseksi paikoille on hyvä tuoda roska-astioita.
Julkisen katutaiteen toteutuksessa tärkeää ovat toteutuksen toimivuus ja teema osana ympäristön kokonaisuutta sekä toteutuksen elinkaari. Maan tasalla pitää olla kontrastia ja elävyyttä. Tällainen teos ei houkuta töhryjä. Korkealle tai muutoin laajasti miljöössä näkyvät työt tulee miettiä toimivaksi osaksi kokonaisuutta laajempaa kaupunkinäkymää. Eri tavoin toteutettujen teosten elinkaaret vaihtelevat: esimerkiksi muraalien elinkaari on ulkoseinän huoltomaalausvälin pituinen eli n. 10-20 vuotta.
Maalausten paras toteutusajankohta on Suomen sääolosuhteiden vuoksi toukokuusta elokuuhun. Kestävän maalipinnan tuottamiseksi ilmankosteuden tulee olla alle 80 % ja lämpötilan yli +5-10 astetta. Maalauksia tehdessä selvitetään olemassa olevaan pintaan ja maalauspaikkaan sopivat maalit. Nykyisen pintakäsittelyn saa selville lähettämällä maalista pieni näyte maalilaboratorioon, mikäli tietoa ei löydy talon huoltokirjoista. Pinnat puhdistetaan maalausohjeen mukaisesti. Maalilaatuja valitessa huomioidaan värien UV-kesto.
Betonipinnoilla ja julkisivuissa käytetään hengittävä maalia. Spraymaalia käytetään mielellään vain osassa pinta-alaa (esim. 30 %:ssa). Jos spraymaaliefekti halutaan suureen teokseen, voidaan käyttää maaliruiskua.
Graffitisuojausta ei aina kannata tehdä kaikille pinnoille. Graffitisuojausta puhdistettaessa se liukenee pinnasta pois ja myös itse teos saattaa vaurioitua. Teoksen huolto suositetaan tehtäväksi uudelleen maalaamalla. Usein vanhaa teosta ei kannata restauroida, vaan katukuvaa kannattaa rikastaa kokonaan uudella teoksella. Katutaiteen elinkaariajattelun mukaisesti teosten sopimuksissa sovitaan useimmiten, että tilaajalla ei ole teoksen konservointivelvoitetta.
Toteutukseen haetaan kaupungilta tarvittavat luvat, joista tyypillisin on katutyölupa, silloin kun maalauksen tekoon rajataan osa katualueesta.

Keimolan alikulun seinämaalaukset saivat innoituksensa Keimolan moottoriurheiluhistoriasta. Katutaiteen avulla pimeät ja usein pelottavatkin kaupunkitilat, kuten alikulkutunnelit, portti- ja rappukäytävät sekä hiljaiset asemat, voidaan muuttaa valoisiksi, esteettisiksi ja turvallisiksi ympäristöiksi. Kuva ja teoksen suunnittelu: WSP.

MYYRMÄKI-liike toteutti Myyrmäen aseman uudistuksen yhteydessä 2015 mittavan katutaidehankkeen, jonka myötä Myyrmäen asemasta tuli Suomen suurin julkiseen rakennukseen toteutettu katutaideteosten kokonaisuus. Teokset yhdessä kahvilatoiminnan ja asemalla järjestettävien kaupunkitapahtumien kanssa ovat muuttaneet miljöön ja tunnelman täysin. Ylpeys omasta asuinpaikasta ja aseman turvallisuus ovat lisääntyneet, ja paikkaan luotiin kylämäinen, yhteisöllinen tunnelma. Kuva: Multicoloured Dreams
Apua katutaidehankkeiden toteuttamiseen ja kuratointiin antavat alan ammattitoimijat, kuten Helsinki Urban Art, Upea ja Street Art Vantaa. Katutaiteilijoita voi hakea myös suoraan esimerkiksi Grafia ry:n katutaidekillan kautta (g-rex.fi). Suomalaiset tekevät töitä yhteisöllisesti usean taiteilijan yhteishankkeena niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä kokoonpanoissa. Muiden maiden katutaiteilijoita kutsutaan säännöllisesti Suomeen toteuttamaan teoksia.
Katutaiteen tekijät voivat olla taustaltaan esimerkiksi kuvittajia, arkkitehtejä, kuvataiteilijoita, kuvanveistäjiä, muotoilijoita, valaistussuunnittelijoita tai graffititaiteilijoita. Yhdistäviä tekijöitä ovat kiinnostus ulkona, avoimessa tilassa maalaamista ja kolmiulotteista pintaa kohtaan ja osalle tekijöistä (kaupunki)aktivismi ja yhteiskunnan kommentointi. (Maikki Rantala)
”Itse haen inspiraationi työskentelyyn yhteisötaiteilijana Philadelphian muraalitaideohjelman kaltaisista hyvinvointivaikutuksia tuovista, pitkän linjan voimauttavista ja katutaiteen kenttään kokeellisesti suhtautuvista hankkeista.” (Maikki Rantala)

Maikki Rantalan toteuttama teos Vantaan Koivukylässä rakennukseen, jonka tiloissa toimii asukastila Kafnetti ja Koivukylän moskeija. Suunnitteluun ja maalaamiseen otettiin mukaan tilan käyttäjiä ja kuvioissa yhdistettiin suomalaisia kudontamalleja ja islamilaisia kuvioita. Kahdeksalla jaollisuus oli yhteistä kuvioille. Kuvat: Maikki Rantala

Helsinki Urban Artin Pasilan katutaidekaupunginosa –hankkeen myötä Itä-Pasila alkoi muuttua katutaidekaupunginosaksi kesällä 2017, jolloin sinne maalattiin yhteensä 17 teosta usean kotimaisen ja ulkomaisen taiteilijan voimin. Vuonna 2018 ja 2019 teoksia on tehty lisää ja myös 2020 toteutetaan uusia teoksia. Alueesta muodostui nopeasti kansainvälisesti kiinnostava katutaiteen kohde, missä järjestetään paljon katutaidekierroksia, joista ovat olleet kiinnostuneita niin Helsingissä vierailevat turistit kuin koululuokatkin. Katutaiteilijat Waek (Puola), Wingchow (Yhdysvallat) ja sabluunataiteilija Edward von Lõngus (Viro) Kuvat: Jaakko Blomberg
”Valaistut ikkunat Leppävaarassa”
Anne Roinisen valotaide muuttaa maiseman hetkeksi aivan uuden näköiseksi. Taiteen teko on vahvasti yhteisöllistä ja tapahtumallista. Kerrostalojen teokset perustuvat kohtaamisiin asukkaiden kanssa ja lopputulos on aina yllätys. Teoksen avulla taide tulee lähelle ihmisiä ja erityiseksi hetkeksi heidän elämässään. Jokaisessa kodissa asukas valitsee mieluisan värin. Valoja testataan muutaman asunnon kokonaisuuksina ja lopulta parin kuukauden työvaiheen jälkeen koko installaatio on valmis. Teos on nähtävillä 1-3 päivän ajan.
”Mietin joskus, missä kohtaa taide tapahtuu. Onko taidetta visuaalinen lopputulos, jota katsotaan yhdessä vai onko teos kokonaisuudessaan pitkäkestoinen performanssi taiteilijan kiertäessä talossa noin kuukauden ajan kokien erilaisia kohtaamisia” kertoo Anne.
”Farm Art”
Pohjalainen talkookulttuuri, auttaminen ja osallistuminen, mahdollisti Ylistaron maalaismaisemaan toteutetun valotaiteen kokonaisuus, jossa väritettiin valolla pellolla olevia työkoneita, koulu ja halli. Video, joka oli keskustassa projisoituna. Teoksessa on elokuvallinen tunnelma, puimuri, traktori ja kuvan kurottaja ovat kuin pellolle tipahtaneita muukalaisia. Teoksen yhteydessä järjestettiin myös valotyöpajoja.
Kirjoittanut Pia Salmi
Syyskuu 2020
lähteet:
haastattelut:
Rantala Maikki, Street Art Vantaa
Roininen Anne, valotaiteilija
internetlähteet:
anneroininen.com
en.wikipedia.org/wiki/street_art
https://en.wikipedia.org/wiki/Street_art
upeart.com
helsinkiurbanart.com
katutaide.com
katutaidehelsinki.fi
streetartvantaa.com
yle.fi/uutiset/3-1034270
muut lähteet:
Helsingin Sanomat 1.10.2018
Rantala_Muraalien _mahdollisuudet_Tikkurila2017.pdf, Maikki Rantala
Prosenttiperiaatteen käsikirja Taiteen tilaajalle, Prosentti taiteelle –hanke, Helsinki 2015