OHJEEN SISÄLTÖ
Katusuunnitelman laadinta
Vuorovaikutus ja osallistaminen
Suunnitteluyhteistyö
Katusuunnitelman hyväksyminen ja oikeusvaikutukset
Kadunpito ja kadunpitopäätös
Katusuunnitelman sisältövaatimukset
Katusuunnitelma on hallinnollinen yleisen alueen käyttöä koskeva suunnitelma, jonka perusteella katu saa rakennusluvan. Maankäyttö- ja rakennusasetus määrää katusuunnitelman sisältövaatimukset. Asetuksen mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutumisen ympäristöön. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi liikennejärjestelyjen periaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä istutukset ja pysyvät rakennelmat ja laitteet.
Katusuunnitelma on asiakirja, jota esitellään päättäjille, asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille. Sen vuoksi katusuunnitelman tulee olla esitystavaltaan selkeä ja siitä tulee käydä ilmi katusuunnitelman vaikutukset liikenteeseen, ympäristön ja maankäyttöön. Katusuunnitelman tulee täyttää maankäyttö- ja rakennusasetuksen sisältövaatimukset.
Katusuunnittelun ohjeet
Katusuunnittelun ohjeita ovat mm. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ohjeet, väyläviraston laaja eri tienpidon osa-alueita koskeva ohjeistus, jota voi soveltaen käyttää katusuunnittelussa sekä materiaalitoimittajien ja kuntien omat ohjeet. Katusuunnittelun ohjeita julkaisevat myös mm. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Kuntaliitto, Rakennustieto Oy ja Päällystealan neuvottelukunta PANK ry. Joukkoliikenteen, esteettömyyden ja pyöräilyn ja jalankulun suunnitteluun on laadittu eri intressiryhmien toimesta omia ohjeita.
Ammattitaitoisen katusuunnittelijan käyttäminen
Katusuunnittelija on teknisen koulutuksen saanut henkilö joka yhdessä eri alojen erikoissuunnittelijoiden kanssa vastaa katusuunnitelman laatimisesta. Erikoisalojen suunnittelijoita ovat esimerkiksi liikennesuunnittelija, pohjarakennussuunnittelija, ympäristösuunnittelija, valaistussuunnittelija ja rakennesuunnittelija.
Suunnittelukustannus on yleensä alle 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista, mutta sen merkitys on taloudellista arvoa suurempi: hankkeen rakentamiskustannukset ja pääosa ylläpitokustannuksista määräytyvät suunnitteluvaiheen perusteella . Laadultaan huono suunnittelu aiheuttaa ongelmia rakentamisvaiheessa ja johtaa korkeisiin lisä- ja muutostyön kustannuksiin. Huono suunnittelu aiheuttaa myös ylläpitovaiheeseen lisäkustannuksia.
Suunnitteluvaiheen turvallisuuskoordinaattori
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta edellyttää, että hankkeeseen nimetään jo suunnitteluvaiheessa turvallisuuskoordinaattori, jonka tehtävä on varmistaa hankkeen eri osapuolten välinen yhteistyö työturvallisuutta koskevissa asioissa. Katusuunnittelu johtaa lähes poikkeuksetta rakennussuunnitteluun, joten on suositeltavaa nimetä turvallisuuskoordinaattori jo katusuunnitteluvaiheessa. Koordinaattori nimetään kirjallisesti esimerkiksi työohjelmassa, erillisellä päätöksellä tai suunnitteluhankkeen aloituskokouksessa. Turvallisuuskoordinaattori on suunnittelun ohjaaja ja hän osallistuu suunnittelukokouksiin. Turvallisuuskoordinaattori vastaa siitä, että suunnittelijoilla on kirjallinen toimeksianto työturvallisuuden huomioon ottamisesta suunnittelussa, ja että hankkeeseen laaditaan tarvittavat turvallisuusasiakirjat. Usein suunnitteluvaiheen turvallisuuskoordinaattorina toimii suunnitteluhankkeen päätilaaja. Mikäli suunnitteluvaiheen turvallisuuskoordinaattoriksi nimetään konsultti, esimerkiksi suunnitteluttajakonsultti, tulee tilaajan varmistaa, että turvallisuuskoodinaattorilla on riittävä valta päättää suunnitteluhankkeessa turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Turvallisuuskoordinaattoria ei ole tarpeen nimetä vähäisissä rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotöissä ja hätätöissä.
Katusuunnitelman sisältö ja esitystapa
Katusuunnitteluun sisältyy kadun vaaka- ja pystygeometrian, katupoikkileikkauksen ja katuympäristön suunnittelu sekä liikenteenohjauksen, kuivatuksen, valaistuksen ja rakenteiden suunnittelu. Vaakageometrian suunnittelu on asemakaavaan perustuvaa kadun linjauksen suunnittelua. Pystygeometrian suunnittelu koskee kadun korkeusasemaa. Pystygeometrian suunnittelussa tulee ottaa huomioon katualueeseen liittyvän ympäristön ja katujen korkeudet sekä kadun kuivatuksen vaatimukset. Katupoikkileikkauksen suunnittelussa määritellään katualueen käyttö ajoradan, kevyen liikenteen väylien, viheralueiden ja istutusten, ojien ja kuivatuspainanteiden sekä pysäköintipaikkojen, pysäkkien ja muiden levikkeiden käyttöön. Katuympäristön suunnittelu käsittää katupinnoitteiden, katualueen nurmetuksen ja istutusten, reunakivien ja kiveysten ja muun näkyvän ympäristön rakenteet.
Lisäksi katusuunnitteluun voi liittyä rakenteiden suunnittelua esimerkiksi tukimuurien ja siltojen osalta.
Katusuunnitelma esitetään karttoina ja poikkileikkaus- ja pituusleikkauspiirustuksina. Katusuunnitelma muodostuu seuraavista suunnitelma-asiakirjoista:
- Suunnitelmakartat, mittakaava 1:500 tai 1:200
- Tyyppipoikkileikkaukset, mittakaava 1:50 tai 1:100
- Pituusleikkaukset, mittakaava 1:1000/1:100
- Rakenteiden suunnitelmat kuten tukimuuri, silta, melukaide tai – aita, yleispiirustuksen tarkkuudella josta käy ilmi rakenteiden sijainti, rakennetyyppi, päämitat, materiaalit ja ulkonäkö
- Tarvittaessa yksityiskohtapiirustuksia
Päätöksentekoa varten voi olla lisäksi tarpeen laatia katusuunnitelmaa havainnollistavia kuvasovituksia tai tietokonemallinnuksia. Katusuunnitteluun sisältyy myös kustannusarvion laatiminen. Katso myös Tekninen suunnittelu ja Tietomallit
Esimerkki katusuunnitelman selkästä esitystavasta (lähde: Helsingin kaupunki, ohjeita suunnittelijoille)
Tyyppipoikkileikkaus, malli (Helsingin kaupunki)
Kuntalaki edellyttää tiedottamista vireillä olevista suunnitelmista, ja että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimpiä periaatteita on suunnittelun vuorovaikutteisuus, osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja avoin tiedottaminen.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan katusuunnitelmaa valmisteltaessa noudatetaan soveltuvin osin samaa käytäntöä kuin, mitä kaavaa valmisteltaessa noudatetaan. Osallistuminen katusuunnitelman valmisteluun on mahdollista järjestää myös asemakaavoituksen tai laajemman aluekokonaisuuden suunnittelun yhteydessä.
Suunnitteluvaiheen vuorovaikutus alkaa katusuunnittelun käynnistyessä ja se jatkuu kunnes katusuunnitelma on asetettu julkisesti nähtäville ja hyväksytty. Katurakentaminen aiheuttaa aina rakennustyön aikaista haittaa asukkaille, yrityksille ja kiinteistöille. Katusuunnittelun aikaisessa vuorovaikutuksessa on tärkeä tiedottaa kaikkia näitä tahoja hankkeen aikataulusta, vaikutuksista ja sisällöstä ja mahdollisuuksien mukaan työnaikaisista järjestelyistä.
Katusuunnittelun työohjelmaan tulee sisältyä suunnitelma vuorovaikutuksesta ja suunnittelun käynnistyessä tulee määritellä hankkeeseen osallistuvat tahot ja osalliset, joille hankkeesta tiedotetaan. Hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat katusuunnitelman laatija ja rakennuttaja, kunnallistekniikan verkostojen omistajat, suunnittelijat ja rakennuttajat sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Osallisia ovat esimerkiksi suunnittelualueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat, asukasyhdistys ja liikennöitsijät.
Vuorovaikutus sisältää laajimmillaan, kuten asemakaavoituksessa, suunnittelun alussa laadittavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman jolla tiedotetaan osallisia hankkeen käynnistymisestä sekä yleisö- ja esittelytilaisuuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi myös kunnan päätöksentekijälle, joka asettaa katusuunnitelman julkisesti nähtäville sekä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan kunnan internet-sivulla, joita tulee pitää ajan tasalla hankkeen etenemisen aikataulussa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvita, jos se on laadittu asemakaavoituksen yhteydessä tai pienissä hankkeissa. Pienissä hankkeissa voidaan sen sijaan laatia erillinen osallisille jaettava suunnitelmatiedote tai jos osallisten määrä on vähäinen voi suunnittelija tiedottaa heitä henkilökohtaisesti suunnittelun aikana.
Yleisö- ja esittelytilaisuuksien määrään vaikuttaa hankkeen laajuus, kesto ja vaikutukset. Pitkäkestoisissa ja vaikutuksiltaan laajoissa hankkeissa voi olla tarpeen järjestää useita esittelytilaisuuksia hankkeen eri vaiheissa. Hankkeella voi olla useita sidosryhmiä joita tiedotetaan erikseen. Työnaikainen liikenteen järjestäminen edellyttää omaa tiedottamista esimerkiksi joukkoliikenteen reittimuutosten vuoksi. Kaupunkikuvaa merkittävästi muuttavissa hankkeissa tulee hanketta esitellä luonnosvaiheessa kunnan päättäville elimille.
Katusuunnitelman vuorovaikutuksen vaiheet. Vuorovaikutus toteutetaan aina hankkeen laajuus ja merkittävyys huomioiden.
Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella katualueen omistaja on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon ja siihen liittyvän vähäisen laitteen, rakennelman ja laitoksen sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Johtojen ja niihin liittyvien laitteiden sijoittaminen ei saa haitata kaavoitusta tai kaavan toteuttamista.
Kunta ohjaa katualueen omistajana infran sijoittamista katualueelle. Johtojen ja laitteiden sijoituksen suunnittelu katualueelle tulee tehdä kunnan ja infran omistajien yhteistyönä, jolloin sijoituspaikat voidaan esittää maanpäällisten varusteiden ja laitteiden osalta katusuunnitelmassa ja maanalaisten johtojen osalta katusuunnitelman perusteella laadittavassa rakennussuunnitelmassa. Johtojen ja laitteiden suunnitteluyhteistyö on tärkeää yhteentörmäysten ja ristiriitojen välttämiseksi.
Katusuunnitteluun liittyy olennaisesti yhteistyö katualueeseen rajoittuvien kiinteistöjen kanssa. Kiinteistöillä voi olla omia hankkeita, jolloin yhteensovitus kadunrakentamisen kanssa on tarpeellista. Kiinteistöjä palvelevien verkostojen, tonttiliittymien ja sisäänkäyntien yhteensovitus on tehtävä suunnitteluvaiheessa. Työnaikainen liikenteen järjestäminen edellyttää yhteistyötä.
Asemakaavan voimaan tullessa katualue voi olla kokonaan tai osittain yksityisessä omistuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee perusteet katualueen korvaamisesta ja kunnan lunastusoikeudesta katualueeseen. Viimeistään katusuunnittelun yhteydessä tulee käynnistää yhteystyö maanomistajien kanssa katualueen omistuksen järjestämisestä.
Katusuunnitelma on hallinnollinen asiakirja ja oikeus kadunrakentamiseen syntyy kun katusuunnitelma saa lainvoiman. Katusuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on lainvoimainen asemakaava.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan katusuunnitelma on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Katusuunnitelman asettaa nähtäville kunnan johtosäännössä määrätty toimielin. Kaupunkikuvan kannalta merkittävissä hankkeissa voi olla tarpeen ennen hyväksymiskäsittelyä pyytää katusuunnitelmasta lausunto esimerkiksi kaupunkikuvan tai esteettömyyden osalta.
Suunnitelman nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan suunnittelualueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.
Osallisilla on oikeus tehdä muistutus katusuunnitelmaehdotuksesta nähtävilläolon aikana. Muistutukset ja niistä annetut vastineet käsitellään samassa päättävässä elimessä, joka on asettanut katusuunnitelman nähtäville.
Katusuunnitelman hyväksyy se kunnan toimielin, jolle asiaa koskeva päätösvalta on annettu. Päätös suunnitelman hyväksymisestä lähetetään osallisille. Viranhaltijan tekemää hyväksymispäätöstä koskee kuntalain mukainen oikaisuvaatimusoikeus . Oikaisuvaatimus tulee käsitellä toimielimessä viipymättä. Toimielimen päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella hallinto-oikeudelta.
Tieliikennelain mukaan kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle tai muulle liikennealueelle. Se on tarkoituksenmukaista toteuttaa kunnan hyväksymän liikenteenohjaussuunnitelman tai erillisen liikennemerkin asettamispäätöksen perusteella. Tieliikenneasetus edellyttää, että ennen liikenteen ohjauslaitteen asettamista, on poliisille varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista edellyttää, että ennen liikennevalojen asettamista suojatien yhteyteen on näkövammaisia edustavalle järjestölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.
Kun katusuunnitelma sisältää yleisen tien aluetta, suunnitelma hyväksytään tiealueen osalta maantielain mukaisella menettelyllä. Lupaviranomainen on tiesuunnitelman osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kunta asettaa tiesuunnitelman nähtäville 30 päivän ajaksi ja muistutukset suunnitelmaan osoitetaan kunnalle, joka antaa asiasta lausunnon lupaviranomaiselle.
Katusuunnitelma, katusuunnitelman laatimiseksi tehdyt maaperätutkimusten tiedot ja katusuunnitelman hyväksymispäätös ovat pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja jotka arkistoidaan kunnan arkisto-ohjeen mukaisesti.
Kadunpidosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kunta voi antaa kadunpidon kokonaan tai osittain muiden tehtäväksi.
Kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna.
Kunta voi maanomistajan suostumuksella aloittaa kadunpidon ennen kuin asemakaava on saanut lainvoiman. Muutoksenhakuviranomainen voi asemakaavaan kohdistuvaa valitusta käsitellessään kieltää kadunpidon aloittamisen ennen kaava-asian ratkaisemista.
Johtosäännössä on määrätty se toimielin, joka tekee kunnan kadunpitopäätöksen. Kun kadunpitopäätös on tehty ja siitä on tiedotettu kuntalain mukaisesti kadun varren kiinteistöjen omistajia ja haltijoita alkavat kunnossapitolain mukaiset sekä kuntaa että kiinteistöjä koskevat velvollisuudet.
Kiinteistöille kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kunnossapitolaissa (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta).
Kunta voi tehdä päätöksen kadunpidon lopettamisesta, jos toteutunut maankäyttö ei enää edellytä kadunpitoa.
Yleinen tie voidaan muuttaa kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä.
Kirjoittanut Tapio Siikaluoma
Syyskuu 2020
