{"id":835,"date":"2020-09-30T16:59:41","date_gmt":"2020-09-30T13:59:41","guid":{"rendered":"http:\/\/katu2020.info\/2020\/?p=835"},"modified":"2020-09-30T19:04:57","modified_gmt":"2020-09-30T16:04:57","slug":"hulevedet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/2020\/09\/30\/hulevedet\/","title":{"rendered":"5.4. Hulevedet"},"content":{"rendered":"

OHJEEN SIS\u00c4LT\u00d6<\/strong><\/p>\n

Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet<\/strong><\/a>
\nHulevesien hallinnan suunnittelu<\/strong><\/a>
\nHulevesien laatu ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset<\/strong><\/a>
\nHulevesien hallintamenetelm\u00e4t ja niiden mitoitus<\/strong><\/a>
\nHulevesikasvillisuus<\/strong><\/a>
\nKasvualustat ja katteet<\/strong><\/a>
\nHulevesij\u00e4rjestelmien yll\u00e4pito<\/strong><\/a><\/p>\n

\n

Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet<\/span><\/h3>\n

 <\/strong>Hulevesien hallinnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, vastuut ja velvoitteet<\/strong><\/p>\n

Uuden Vesihuoltolain (1.9.2014) mukaan hulevesien hallinnasta vastaa kunta. Kunnan teht\u00e4v\u00e4t hulevesien hallinnassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain perusteella ja kunnalla on mahdollisuus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hulevesiviem\u00e4r\u00f6inti vesihuoltolaitoksen palvelujen avulla.<\/p>\n

Hulevesien hallinnan ohjausta varten on kunnan hyv\u00e4 laatia hulevesiohjelma, joka sitoo kunnan eri hallintokunnan yhteisiin pitk\u00e4aikaisiin tavoitteisiin ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin. Hulevesiohjelma vahvistetaan kunnan poliittisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-organisaatioissa (lautakunta, hallitus tai valtuusto).<\/p>\n

Hulevesiohjelmia ja strategioita on useissa kunnassa, ja hulevesien hallinnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat selkeytyneet. Monessa kunnassa hulevesiohjelmien p\u00e4ivitt\u00e4minen olisi kuitenkin jo ajankohtaista. Nykyisin hulevesien hallinnassa ja hulevesiohjelmissa pyrit\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vesi resurssina eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n haittana tai riskin\u00e4. Hulevedet hallitaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti syntypaikallaan. Kasvillisuutta ja hulevett\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t siniviherrakenteet toimivat kokonaisvaltaisesti kaupunkien ekologiaa ja viihtyvyytt\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4 elementtein\u00e4. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ilmasto\u00e4\u00e4riolosuhteiden haittoja infralle, kuten tulvia ja l\u00e4mp\u00f6saarekevaikutusta.<\/p>\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaissa 13a luvussa (682\/2014) on hulevesien hallintaa koskevia erityisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Kohdassa 103 c on esitetty yleisi\u00e4 tavoitteita, jossa on tavoitteena hulevesien hallinnan kehitt\u00e4minen erityisesti asemakaava-alueilla. Hulevesien hallinnassa ensisijaisesti vedet pyrit\u00e4\u00e4n imeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja viivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n syntypaikallaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tulee ehk\u00e4ist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ja kiinteist\u00f6lle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 luopumista hulevesien johtamisesta j\u00e4tevesiviem\u00e4riin.<\/p>\n

\n

Hulevesien hallinnan suunnittelu<\/span><\/h3>\n

Hulevesien hallinnan suunnittelu kaavoituksen yhteydess\u00e4<\/strong><\/p>\n

Hulevesien hallinnan suunnittelu tulee huomioida kaikissa kaavoitusvaiheessa. Eri kaavoitusvaiheissa tehd\u00e4\u00e4n kaavatasoon sopiva hulevesien hallinnan kokonaissuunnitelmat, alla olevassa taulukossa 1 (Kuntaliiton hulevesiopas 2012) on esitetty eri hulevesisuunnitelmat kaavoitusvaiheen mukaisesti. Tarkempaa tietoa l\u00f6ytyy Kuntaliiton Hulevesioppaasta 2012 ja RT-kortista RT 89-11196.<\/p>\n

Kaavoitusvaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valuma-alueen tavoitteet hulevesien hallintaan ja selvitt\u00e4\u00e4 mm. luontaiset tulva-alueet ja virtausreitit.  Lis\u00e4ksi tulisi katsoa hulevesirakenteiden alustava sijoittelu ja kokoluokka perustuen hulevesiverkostoon ja virtausreitteihin sek\u00e4 valuma-alueeseen, jotta hulevesien hallintaan on varattu tila oikeaan paikkaan eiv\u00e4tk\u00e4 ne p\u00e4\u00e4dy suoraan vesist\u00f6ihin. Valuma-aluekohtaiset tavoitteet auttavat m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n rakenteiden tasoa (laadun vai m\u00e4\u00e4r\u00e4nhallinta, kuinka kaukana vesist\u00f6st\u00e4 jne). Mahdollisimman hyvin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 soveltuva rakenne on usein kustannustehokkain ja vaatii v\u00e4hemm\u00e4n kunnossapitoa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Taajamahydrologia ja hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttavat tekij\u00e4t ja mitoitus<\/strong><\/p>\n

Maank\u00e4yt\u00f6n laajentuessa ja tiivistyess\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6mien p\u00e4\u00e4llysteiden pinta-alat kasvavat, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi sadem\u00e4\u00e4rien on ennustettu kasvavan ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kasvuennuste vuosisadan vaihteeseen on +20%. Huomioitava on my\u00f6s, ett\u00e4 valumakertoimet kasvavat sateen intensiteetin kasvaessa.  T\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 suunnittelussa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota hulevesien hallintaan, koska nykyisten hulevesiverkostojen kapasiteetit eiv\u00e4t riit\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyville hulevesim\u00e4\u00e4rille, putkien kapasiteettimitoituksena on k\u00e4ytetty tyypillisesti 125…150 l\/s*ha 10 minuuttia, joka vastaa 20% ennuste huomioiden 2-3 vuoden sateen toistuvuutta. Toistuvuudeltaan 5 vuoden sateella olisi mitoitussade tulevaisuudessa 180 l\/s\/ha. Lis\u00e4ksi monissa kaupungeissa keskusta-alueilla on viel\u00e4 sekavesiverkostoja. Hulevesien johtaminen sekavesiviem\u00e4riin on ongelmallista erityisesti tulvatilanteissa, sill\u00e4 j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4n ylikuormittuessa joudutaan j\u00e4tevesi\u00e4 ohjamaan ylivuotona puhdistamattomina vesist\u00f6ihin. Katusuunnittelussa on pyritt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja, joilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja leikataan hulevesivirtaamia ja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n erityisesti hetkellisi\u00e4 virtaamapiikkej\u00e4. Hulevesi\u00e4 viivytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja suodattamalla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n kaupungistumisen vaikutuksia vastaanottavaan vesist\u00f6\u00f6n ja tasataan vesist\u00f6ihin tulevaa virtaamaa.<\/p>\n

Alla olevassa taulukossa 1 on valumakertoimia (Kuntaliiton hulevesiopas)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Taulukko 1<\/p>\n

Huomioitavaa valumakertoimien m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 kaupunki- ja katualueilla on, ett\u00e4 sateen rankkuuden kasvaessa valumakertoimet kasvavat kaikilla eri pinnoilla ja eritt\u00e4in rankoilla sateilla (Sillanp\u00e4\u00e4, 2013) kerroin on 1 tai l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n

Koska katusuunnitteluvaiheessa mahdollisuudet hulevesien hallintaan ovat rajalliset, tulee asiaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioita jo kaavoitusvaiheessa, jossa tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s katuhulevesien hallinnalle sopivia alueita.<\/p>\n

Tulvareitit<\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4ksi katusuunnittelussa on huomioitava tulvareitti, jolla varaudutaan harvoin toistuviin sateisiin. Harvoin toistuvilla rankkasateilla hulevesiverkoston kapasiteetti ei riit\u00e4, jolloin hulevesi nousee kadun pinnalle ja johtuu katua alasp\u00e4in. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tulvareitit pit\u00e4isi saada kulkemaan katualeilla katujen pinnoilla huomioimalla ne tasauksissa. Tulvaviem\u00e4reit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilanteissa, joissa tulvareittej\u00e4 ei saada johtumaan pintavaluntana hallitusti purkupisteeseen, katujen ja alueiden alataitteissa on varmistettava ritil\u00e4kaivojen kansien riitt\u00e4v\u00e4 kapasiteetti. Tulvareitin suunnittelussa tavoitteena on johtaa tulvivia hulevesi\u00e4 eteenp\u00e4in siten, ett\u00e4 ne aiheuttavat mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n vaurioita. Hulevesiohjelmassa tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri alueille tulvareittien mitoitusperusteet, jotka perustuvat esim. alueella olevien kohteiden merkitt\u00e4vyyteen (omakotitalo vs. sairaala \u2013 1\/20v-1\/100v). Jo rakennetuilla alueilla hallitun tulvareitin suunnittelu kadun saneeraushankkeen yhteydess\u00e4 voi vaatia merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja.<\/p>\n

\n

Hulevesien laatu ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset<\/span><\/h3>\n

Hulevesien laadun hallinta<\/strong><\/p>\n

Hulevesien laadunhallinnan tarpeet riippuvat valuma-alueen maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kokonaisuutena sek\u00e4 vastaanottavasta vesist\u00f6st\u00e4. Herkkien pienvesien valuma-alueilla hulevesien laadun hallinta on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Katualueella muodostuvat hulevedet ovat laadultaan v\u00e4ltt\u00e4vi\u00e4 tai eritt\u00e4in huonoja (l\u00e4hde Liikennevirasto selvitys Maanteiden hulevesien laatu 12-2013). Katuvesien laatu on riippuvainen kadun liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja raskaan liikenteen osuudesta. Liikenteest\u00e4 kulkeutuu hulevesiin erityisesti metalleja, orgaanista aineista, PAH-yhdisteit\u00e4, \u00f6ljy\u00e4, kiintoainesta, typpe\u00e4 ja rikki\u00e4 (Airola et. al. 2014). Etenkin nastarenkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa loka-marraskuussa hulevesien laatu on huono tai eritt\u00e4in huono. T\u00e4m\u00e4n takia katualueen, etenkin ajoradan, hulevesien laadullinen hallinta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hulevesikuormitusta v\u00e4hent\u00e4vien laadun hallintatoimenpiteiden mitoituksessa keskikokoisten sadetapahtumien hallinta on havaittu suositeltavaksi, sill\u00e4 ne muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja kuormituksesta (Tuomela 2017).  Joissain tutkimuksissa on katsottu ensihuuhtouman k\u00e4sittely riitt\u00e4v\u00e4ksi, mutta siit\u00e4 on my\u00f6s ristiriitaisia tuloksia. Hyv\u00e4ll\u00e4 laadullisella hallinnalla voidaan vaikuttaa ainakin PAH-yhdisteiden, lyijyn ja kokonaisfosforin m\u00e4\u00e4riin (l\u00e4hde Liikennevirasto selvitys Maanteiden hulevesien laatu 12-2013). Suodattamalla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Liikenneviraston selvityksen perusteella jopa 80% tehokkuuteen. Erilaisista suodatusmateriaaleista ja niiden kyvyst\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 haitta-aineita on kerrottu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Alla kuitenkin esimerkkej\u00e4 Liikenneviraston selvityksest\u00e4.<\/p>\n

Alla on nelj\u00e4 n\u00e4ytetulosta Maanteiden hulevesien laatuhankkeesta (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksi\u00e4 12\/2013), mittauskohde Keh\u00e4 I.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ongelmallisia laadullisen hallinnan kannalta ovat loppuvuoden kuukaudet, sill\u00e4 esim. nastarenkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto osuu aikaan, jolloin kasvukausi on ohi. Katuhulevesien laadullisessa k\u00e4sittelyss\u00e4 suositellaankin erilaisia suodattavia rakenteita.<\/p>\n

Maanteiden hulevesien laatututkimuksessa testattiin my\u00f6s vesin\u00e4ytteiden suodatuksia, alla muutamia tuloksia.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Nykyisin hulevesikuormituksessa on alettu huomioida my\u00f6s mikromuovit. Tutkimus ja tieto niist\u00e4 kehittyy jatkuvasti (esim. Talvitie 2018). Mikromuovia syntyy autonrenkaista, teiden maalipinnoista, kuten my\u00f6s yleisen roskaamisen vuoksi muovituotteista.  Muovi hajoaa koko ajan pienempiin osiin ja p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin hulevesien mukana. Mikromuovia on kuitenkin havaittu j\u00e4\u00e4v\u00e4n biosuodattimiin samoin kuin muitakin partikkeleita (esim. Kuoppam\u00e4ki 2018). Jatkossa hulevesirakenteissa voidaan huomioida my\u00f6s mikromuovien kertyminen rakenteeseen. Mikromuoveista ja niiden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 on kirjoitettu erikseen tarkemmin kappaleessa 6.4 Mikro- ja makroroskat.<\/a><\/p>\n

\n

Hulevesien hallintamenetelm\u00e4t ja niiden mitoitus<\/span><\/h3>\n

Hallinnan keinot<\/strong><\/p>\n

Katualueiden hulevesi\u00e4 voidaan k\u00e4sitell\u00e4 joko kadun osavaluma-alueittain tai erilaisilla kokoavilla ratkaisuilla, joihin vesi\u00e4 tulee my\u00f6s katualuetta laajemmalta alueelta.<\/p>\n

Katualueen hulevesien hallinnassa tavoitteena on, ett\u00e4 koko katuvaluma-alueelta vesi johdetaan suoraan biosuodatukseen esim. jokaisen ritil\u00e4kaivon kohdalta kitakaivojen kautta tai pintavaluntana. Ritil\u00e4kaivoja on keskim\u00e4\u00e4rin 30 \u2013 50 m v\u00e4lein. Kadulla muodostuvien hulevesien valuma-alueen koko pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman ritil\u00e4kaivoalueen kokoisena, jolloin hulevedet voidaan johtaa kohtuullisen kokoisiin hulevesien hallinta-alueisiin (suodattimet tms.). Huleveden hallintarakenteet mitoitetaan valuma-alueen koon perusteella. Rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 alueet joudutaan sovittamaan katualueelle katurakenteen ja muun tekniikan yhteyteen. T\u00e4m\u00e4n takia tulee suosia pienimuotoisia hallinta-alueita tilanpuutteen takia.<\/p>\n

Suodattaminen<\/strong><\/p>\n

Hulevesien suodattuessa maakerrosten l\u00e4pi vesien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 kiintoaines pid\u00e4ttyy suodatinkerrokseen, joka koostuu esimerkiksi hiekasta tai sorasta. Kiintoaineeseen on yleens\u00e4 kiinnittynyt ravinteita, PAH-yhdisteit\u00e4 ja raskasmetalleja sek\u00e4 muita haitta-aineita. Kun suodattimessa on lis\u00e4ksi kasvillisuutta, puhutaan biosuodatuksesta.<\/p>\n

Erilaisten suodatinmateriaalien kyky\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 haitta-aineita ja ravinteita on tutkittu VTT:n Stormfilter-projektissa (Holt et al. 2018). Tutkimuksissa oli mm. hiekkaa, kevytsoraa, turvetta ja biohiilt\u00e4. L\u00e4hes kaikki eri suodatinmateriaalit pid\u00e4ttiv\u00e4t hyvin kuparia, lyijy\u00e4 ja sinkki\u00e4 sek\u00e4 fosforia. Stormfilter-hankkeessa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 eri biohiililajeilla on eroja mm. kyvyss\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 fosforia, sill\u00e4 toisen pid\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 fosforia toinen laji vapautti sit\u00e4. Biohiilt\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 tulee laatuvaatimukset my\u00f6s mietti\u00e4 tarkkaan. Biohiili voi parantaa erityistesti typen poistoa tienvarsisuodattimilla tehtyjen kokeiden perusteella (Assmuth, E.). Kasvittomat suodattimet eiv\u00e4t kuitenkaan vaikuta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kloridia tai sulfaattia (Holt et al. 2018, Assmuth, E. 2018, Leinonen, M. 2017). Erilaisten materiaalien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suodatinrakenteissa tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4 tietoa Suomen oloissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia.<\/p>\n

Biosuodatusrakenteet<\/strong><\/p>\n

Biosuodatusmenetelm\u00e4ss\u00e4 katuhulevedet johdetaan katualueen erotuskaistojen yhteyteen rakennettuihin biosuodatusrakenteisiin, jossa erilaiset rakenteen maa-ainekseen ja sen mikrobistoon sek\u00e4 rakenteen kasvillisuuteen liittyv\u00e4t prosessit viivytt\u00e4v\u00e4t, v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ja suodattavat hulevesi\u00e4. Biosuodatuksella voidaan pienent\u00e4\u00e4 hulevesivaluntaa ja valuntahuippuja. Huleveden laatuun biosuodatus vaikuttaa mm. sitomalla ravinteita ja lika-aineita maakerroksiin, muuntamalla aineita toiseen muotoon sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aineita rakenteen mikrobiston ja kasvillisuuden avulla. Biosuodatusrakenteet pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s veteen liuenneita aineita (mm. Valtanen et al. 2017).  Biosuodatusrakenteista on v\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 tutkimus- ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntietoa (esim. Kasvio et al. 2016), mutta tutkimustietoa Suomen olosuhteisiin on tullut viime vuosina merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 (esim. Tahvonen 2018) yht\u00e4 lailla kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia jo rakennetuista kohteista. Alla olevassa kuvassa Y on malli biosuodattimesta:<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Rakenneosa<\/strong><\/td>\nKuvaus<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
kasvillisuus<\/td>\nMonipuolinen katutilaan ja kaupunkikuvaan sopiva kasvillisuus, joka menestyy rakenteen vaihtelevissa olosuhteissa. Kasvit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ja puhdistavat hulevett\u00e4 ja kasvien juuret pit\u00e4v\u00e4t osaltaan yll\u00e4 rakenteen vedenl\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n
lammikoitumistila<\/td>\nVarastoi rakenteessa hallittavaa hulevett\u00e4 lyhytaikaisesti ennen veden suotautumista maakerroksiin.<\/td>\n<\/tr>\n
ylivuoto<\/td>\nJohtaa rakenteen mitoituksen ylitt\u00e4v\u00e4n hulevesim\u00e4\u00e4r\u00e4n rakenteen ohi eteenp\u00e4in huleveden hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n
kasvu- ja suodatuskerros<\/td>\nKerroksen teht\u00e4v\u00e4n on mahdollistaa huleveden suotautumisnopeus, joka palvelee sek\u00e4 huleveden m\u00e4\u00e4r\u00e4n- ett\u00e4 laadunhallintaa. Samalla kerroksen tulee tarjota kasvumahdollisuudet elinvoimaiselle kasvillisuudelle.<\/td>\n<\/tr>\n
siirtym\u00e4kerros<\/td>\nMaakerroksen tarkoituksena on rakenteellisesti vaihettaa kasvu- ja suodatuskerros salaojakerrokseksi.<\/td>\n<\/tr>\n
salaojakerros<\/td>\nJohtaa rakenteen l\u00e4pi suotautuneen veden eteenp\u00e4in huleveden hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Suotautunutta hulevett\u00e4 voidaan imeytt\u00e4\u00e4 pohjamaahan, mik\u00e4li imeytt\u00e4misen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Rakenne voidaan my\u00f6s erist\u00e4\u00e4 pohjamaasta esimerkiksi bentoniittimatolla ja johtaa suotautunut hulevesi salaojan kautta eteenp\u00e4in hallintaketjussa.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kasvillisuuden juuristo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rakenteen huokoisuutta ja vedenjohtavuutta. Biosuodatusrakenne s\u00e4ilyy talvikaudella varmemmin toimintakykyisen\u00e4, kun rakenteen kasvu- ja suodatuskerroksen vedenjohtavuus on riitt\u00e4v\u00e4n suuri ja rakenteen pohjaosassa ei ole vedell\u00e4 kyll\u00e4stynytt\u00e4 kerrosta. T\u00e4ll\u00f6in rakenne routaantuu huokoisesti eik\u00e4 roudasta muodostu l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kerrosta maarakenteeseen. Huleveden laatuun vaikuttavista prosesseista rakenteessa voivat siten toimia talvikaudellakin erityisesti kiintoaineen pid\u00e4ttymiseen liittyv\u00e4t prosessit. Sen sijaan kasvillisuuteen perustuvat prosessit ja siten mm. ravinteiden pid\u00e4ttyminen, on talvikaudella kasvukautta v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Biosuodatusrakenne voidaan vaihtoehtoisesti tehd\u00e4 my\u00f6s biohiileen (tai lecasoran, tms. huokoiseen, vett\u00e4 varastoivan materiaalin) perustuvana. Siin\u00e4 perinteinen puiden kantava kasvualusta korvataan biohiilen ja seulotun murskeen\/betonimurskan sekoituksella (raekoko seulottu 50-150), biohiilen osuus noin 10-20%. Rakenteessa veden suotautuminen toimii hyvin ja biohiili sitoo ravinteita ja haitta-aineita.<\/p>\n

Ao. kuvissa on esitetty periaatepoikkileikkaus ja muutamia toteutuskuvia,<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Erilaisia tapoja johtaa hulevesi\u00e4 suodattimeen:<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuvaotteet julkaisuista: <\/strong>Bj\u00f6rn Embren (2015) ja Stockholm stad (2009)<\/p>\n

 <\/strong><\/p>\n

Viivytt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Katujen viherpainanteissa voidaan viivytt\u00e4\u00e4 hulevesi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kaivo on alimmassa kohdassa ylivuotokaivona, painanteen pohjaa korkeammalla, jotta j\u00e4\u00e4 viivytys- ja lammikoitustilavuutta.<\/p>\n

Viivytyksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s suuria putkia, joiden virtausta rajoitetaan.<\/p>\n

Hulevesiverkostosta voidaan johtaa vesi\u00e4 esimerkiksi hulevesikasetteihin, jotka ovat riitt\u00e4v\u00e4n kaukana kadusta esim. puistoalueella, jossa on mahdollistaa imeytt\u00e4\u00e4 vesi\u00e4. Kasetteja ei voi laittaa kadun l\u00e4heisyyteen, jotta vedet eiv\u00e4t suotaudu kadun rakennekerroksiin tai viereisten rakennusten perustuksiin. Imeytt\u00e4miseen vaikuttavat maanper\u00e4n laatu ja pohjavedenpinnan taso. Pohjavesialueella voidaan imeytt\u00e4\u00e4 vain puhtaita vesi\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isev\u00e4t p\u00e4\u00e4llysteet <\/strong><\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteell\u00e4 tarkoitetaan rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n p\u00e4\u00e4llysterakennetta, jossa pintamateriaali l\u00e4p\u00e4isee hulevett\u00e4 ja pintamateriaalin alla olevat rakennekerrokset on suunniteltu kulkualustan kuormitusvaatimusten ohella my\u00f6s hallittuun huleveden ohjaamiseen ja viivytt\u00e4miseen sek\u00e4 mahdollisuuksien mukaan veden imeytt\u00e4miseen pohjamaahan. L\u00e4p\u00e4isevien p\u00e4\u00e4llysteiden tulee siten t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 alueen k\u00e4yt\u00f6lle ett\u00e4 huleveden hallinnalle asetetut vaatimukset.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Pintamateriaalien alla olevien rakennekerrosten (kantava kerros ja jakava kerros) tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat kantavuusvaatimukset ett\u00e4 kyet\u00e4 johtamaan ja viivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hulevett\u00e4 hallintatavoitteiden mukaisesti. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakennekerrosten materiaalien tulee olla karkearakeisia murskeita, joissa ei ole mukana hienoainesta.<\/p>\n

Rakenteen pohjaosassa olevan ns. vett\u00e4 viivytt\u00e4v\u00e4n kerroksen huokostilavuus t\u00e4yttyy hetkellisesti rakenteen mitoitussadetta vastaavissa sadetapahtumissa. Viivytt\u00e4v\u00e4 kerros voi olla osa jakavaa kerrosta tai kerroksen alapuolinen pengert\u00e4ytt\u00f6. Vett\u00e4 viivytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kerroksesta veden voidaan antaa imeyty\u00e4 joko kokonaan tai osittain pohjamaahan, mik\u00e4li imeytt\u00e4misen edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. Rakenne on t\u00e4ll\u00f6in ns. avoin j\u00e4rjestelm\u00e4. Mik\u00e4li imeytymist\u00e4 ei sallita ja rakenne on eristetty pohjamaasta kalvolla, puhutaan suljetusta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in suotautunut vesi ohjataan kokonaan salaojan avulla eteenp\u00e4in huleveden hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. (Kling ym. 2015)<\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isev\u00e4t p\u00e4\u00e4llysteet tukkeutuvat helposti mm. hiekoitushiekasta sek\u00e4 pintavalunnan mukana kulkeutuvasta hienoaineksesta. L\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteit\u00e4 ei siten kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 runsaasti hiekoitettavilla kulkuv\u00e4ylill\u00e4 eik\u00e4 alueilla, jonne valuu laajalti hulevett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 alueilta.  Lis\u00e4ksi l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t p\u00e4\u00e4llysteet ovat kulutuskest\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n tavallisia p\u00e4\u00e4llysteit\u00e4 heikompia, joten ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovellu kohteisiin, joissa on runsaasti pintamateriaalia kuluttavaa raskasta liikennett\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteit\u00e4 ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li hulevedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti ep\u00e4puhtauksia tai kemikaaleja ja rakenteen l\u00e4pi suotautuvasta vedest\u00e4 aiheutuu maaper\u00e4n tai pohjaveden pilaantumisriski.<\/p>\n

Huleveden hallinnan osalta k\u00e4ytt\u00f6kohteet on valittava ja huleveden hallintaketju suunniteltava siten, ett\u00e4 rakenteen l\u00e4pi suotautuvasta vedest\u00e4 ei aiheudu riski\u00e4 maanalaisille rakenteille, kuten rakennusten tai rakenteiden perustuksille tai teknisille j\u00e4rjestelmille.<\/p>\n

Kaupunkirakenteessa t\u00e4rkeit\u00e4 huomioon otettavia seikkoja materiaali- ja rakennevalinnoissa ovat my\u00f6s rakenteiden yll\u00e4pito ja rakenteiden korjauskelpoisuus. L\u00e4p\u00e4isevien p\u00e4\u00e4llysteiden sijoittamisessa on otettava huomioon, ett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevien p\u00e4\u00e4llysteiden s\u00e4ilyminen toimintakykyisen\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tavallisesta yll\u00e4pidosta poikkeavia pintamateriaalin hoitot\u00f6it\u00e4. L\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llystett\u00e4 on my\u00f6s voitava korjata katukunnostust\u00f6iss\u00e4 ja se on voitava muulloinkin avata ja asentaa uudelleen kaupunkialueilla yleisiss\u00e4 erilaisia teknisi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 huoltavissa kaivut\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4p\u00e4isev\u00e4n rakenteen peruspiirteet, hyvin vett\u00e4 johtavat rakennekerrokset sek\u00e4 pohjaosan salaojitus, turvaavat hyvin rakenteen talvikauden toimintakyky\u00e4. L\u00e4p\u00e4isevien p\u00e4\u00e4llysteiden talvitoimivuuden ja rakenteiden kest\u00e4vyyden turvaamiseksi talviolosuhteet on kuitenkin otettava huomioon routamitoituksessa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteiden talvikunnossapidossa. Esimerkiksi salaojaputkien kaltevuuksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollinen routanousu. Talvikunnossapidossa tulee puolestaan huolehtia mm. siit\u00e4, ett\u00e4 hulevesi ohjautuu l\u00e4p\u00e4isev\u00e4lt\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteelt\u00e4 pois tilanteissa, joissa p\u00e4\u00e4llyste ei vaikkapa tukkeutumisen tai j\u00e4\u00e4nmuodostuksen takia l\u00e4p\u00e4ise tavanomaiseen tapaan vett\u00e4. My\u00f6s talvikunnossapidon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on eroa tavanomaisiin p\u00e4\u00e4llysteisiin verrattuna. L\u00e4p\u00e4isevill\u00e4 p\u00e4\u00e4llysteill\u00e4 tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 suolausta ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hiekoitusmateriaalina karkearakeista materiaalia, jossa on vain v\u00e4h\u00e4n hienoja jakeita. Mik\u00e4li l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 p\u00e4\u00e4llyste tukkeutuu, se voidaan puhdistaa esimerkiksi imulakaisuautolla, jossa on painepesua ja alipaineimua hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 pesulaitteisto.<\/p>\n

Tarkempaa tietoa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n p\u00e4\u00e4llysteen suunnittelusta, rakentamisesta ja yll\u00e4pidosta l\u00f6ytyy VTT:n julkaisusta Vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t p\u00e4\u00e4llysteet, VTT Technology 201.<\/p>\n

\n

Hulevesikasvillisuus<\/span><\/h3>\n

Kasvillisuuden merkitys<\/strong><\/p>\n

Katuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kasvillisuudella on monia teht\u00e4vi\u00e4. Kasvillisuus j\u00e4sent\u00e4\u00e4 katutilaa ja pehment\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vehreytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Kasvillisuus my\u00f6s sitoo p\u00f6ly\u00e4 ja vaikuttaa katutilan pienilmastoon. Hulevesirakenteessa, esimerkiksi biosuodatusrakenteessa, kasvillisuudella on t\u00e4m\u00e4n ohella my\u00f6s muita teht\u00e4vi\u00e4. Kasvillisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huleveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sitoo hulevedest\u00e4 lika-aineita ja ravinteita ja kasvillisuuden juuristo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rakenteen vedenl\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi peitt\u00e4v\u00e4 kasvillisuus suojaa hulevesirakenteen pintaa vedenjohtavuutta heikent\u00e4v\u00e4lt\u00e4 liettymiselt\u00e4 ja kuorettumiselta.<\/p>\n

RT-kortti \u201cHulevesirakenteiden kasvillisuus, RT 103007\u201d sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoa hulevesirakenteiden kasvillisuuden merkityksest\u00e4, kasvillisuusrakenteista ja kasvilajivalinnasta.<\/p>\n

Kasvillisuus erilaisissa hulevesirakenteissa  <\/strong><\/p>\n

Katuymp\u00e4rist\u00f6 on kasveille vaativa kasvupaikka. Kasvien tulee kest\u00e4\u00e4 erilaista mekaanista ja kemiallista rasitusta, kuten oksien leikkausta, lumikuormaa ja liukkaudentorjunnassa k\u00e4ytetty\u00e4 suolaa. Huleveden hallintarakenteessa kasvillisuuden tulee lis\u00e4ksi kest\u00e4\u00e4 rakenteen vaihtelevia ilma- ja kosteusoloja. Hetkellisesti rakenne on runsaan sateen j\u00e4lkeen kyll\u00e4stynyt vedell\u00e4 mutta jo parin p\u00e4iv\u00e4n kuluttua p\u00e4\u00e4osa vedest\u00e4 on suotautunut rakenteen l\u00e4pi. Kasvilajiston valinnassa tulee lis\u00e4ksi ottaa huomioon, ett\u00e4 ravinteisuudeltaan biosuodatusrakenteen kasvualusta on korkeintaan keskiravinteinen.<\/p>\n

Kasvuolosuhteet biosuodatusrakenteessa vaihtelevat my\u00f6s rakenteen eri osissa. Painannemaisessa lammikoitumistilassa kosteusvaihtelu on suurta, mutta rakenteen reunaosissa kasvuolot ovat melko l\u00e4hell\u00e4 tavanomaisia katualueiden istutusalueiden kasvuolosuhteita.<\/p>\n

Luonnonvarakeskus (Juhanoja ja Tuhkanen (toim.), 2019) on tarkastellut tutkimusprojektissa hulevesialueiden kasveja ja kasvualustoja. Projektin loppuraportissa on esitelty kattavasti ja monipuolisesti hulevesirakenteissa k\u00e4ytettyj\u00e4 kasvilajeja ja lajiston menestymist\u00e4 sek\u00e4 tarkasteltu hulevesirakenteisiin sopivia kasvualustoja ja biohiilen merkityst\u00e4 rakenteen toimintaan. Julkaisussa on esitelty 18 hyv\u00e4kasvuista ja hulevesirakenteisiin suositeltavaa peruslajia sek\u00e4 8 n\u00e4it\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 lajia. Raportissa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s hulevesirakenteissa voimakkaasti levi\u00e4vi\u00e4 lajeja, joiden k\u00e4ytt\u00f6 tulee harkita huolellisesti. Lis\u00e4ksi esitell\u00e4\u00e4n vesiymp\u00e4rist\u00f6n haitallisia vieraslajeja. Usein erityisesti luonnonmukaisemmissa huleveden hallintarakenteissa istutettavaa lajistoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 luontaisesti levi\u00e4v\u00e4 kasvilajisto ja lajistoa voidaan my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa kylv\u00f6lajeilla.<\/p>\n

Juhanoja ja Tuhkanen (toim.) (2019) esittelemi\u00e4 suositeltuja m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tai kosteassa maassa viihtyvi\u00e4 istutettavia ruohovartisia peruslajeja ovat mm.  kookkaat saralajit esimerkiksi pullosara Carex rostrata<\/em>, keltakurjenmiekka Iris pseudacorus<\/em>, ranta-alpi Lysimachia vulgaris<\/em>, rantakukka Lythrum salicaria<\/em>, r\u00f6yhyvihvil\u00e4 Juncus effusus<\/em> ja ker\u00e4p\u00e4\u00e4vihvil\u00e4 Juncus conglomeratus<\/em>, suovehka Calla palustris<\/em>. T\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 istutettavia lajeja ovat esimerkiksi j\u00e4n\u00f6nsara Carex ovalis<\/em>, luhtalemmikki Myosotis scorpioides<\/em>, niittykullero Trollius europaeus<\/em>, rantat\u00e4dyke Veronica longifolia<\/em> ja sinihein\u00e4 Molinia caerulea.<\/em><\/p>\n

Biosuodatusrakenteen lammikoitumistilan kasvuolosuhteisiin sopivia lajeja voivat olla H\u00e4meen ammattikorkeakoulun kasvikokeiden perusteella mm. tervalepp\u00e4 Alnus glutinosa<\/em>, hieskoivu Betula pubescens<\/em>, rantakukka Lythrum salicaria<\/em>, keltakurjenmiekka Iris pseudacorus<\/em> ja k\u00e4\u00e4pi\u00f6punapaju Salix purpurea<\/em> \u2019Gracilis\u2019 (http:\/\/www.hamk.fi\/tyoelamalle\/hankkeet\/kim\/Sivut\/default.aspx<\/a>).<\/p>\n

Biosuodatusrakenteen kasvillisuuden hoidossa voidaan p\u00e4\u00e4osin soveltaa tavanomaisia kasvillisuuden hoidosta annettuja hoito-ohjeita. Kuitenkin kasvillisuuden lannoituksen osalta biosuodatusrakenteissa suositaan pitk\u00e4vaikutteisia ja orgaanisia lannoitteita esimerkiksi kompostia ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ravinteiden sis\u00e4ist\u00e4, kasvibiomassaan maatumiseen perustuvaa, kiertoa. Toisaalta harventamalla lehtibiomassaa ja poistamalla rakenteesta sinne kertynytt\u00e4 orgaanista ainesta sek\u00e4 erityisesti kiintoainesta voidaan my\u00f6s tarvittaessa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakenteesta sinne kertyneit\u00e4 ep\u00e4puhtauksia ja ravinteita.<\/p>\n

Biosuodatusrakenteen lammikoitumistilaan voi muodostua kiintoaineen kertymisen, liettymisen ja kuorettumisen kautta huonosti vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 ja kasvillisuuden menestymist\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4 kuorikerros, jonka poistamistarvetta on syyt\u00e4 erikseen tarkkailla. Tavallisesti biosuodatusrakenteen tulisi tyhjenty\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 48 tunnin aikana. Mik\u00e4li vesi seisoo rakenteessa toistuvasti yli kolme vuorokautta, on lammikoitumistilan vedenl\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4 syyt\u00e4 parantaa hoitotoimilla.<\/p>\n

\n

Kasvualustat ja katteet<\/span><\/h3>\n

Kasvualustat<\/strong><\/p>\n

Kasvualustan ominaisuuksista huleveden laatuun vaikuttavat mm. kasvualustan paksuus, lajitekoostumus ja lajitteiden kemialliset ominaisuudet, orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu sek\u00e4 happamuus, kosteus, l\u00e4mp\u00f6tila ja mikrobitoiminta.<\/p>\n

Kivenn\u00e4ismaalajitteet vaikuttavat eri tavoin biosuodatusrakenteen toimintaan (taulukko 2). Kuvassa 2 on puolestaan esimerkki biosuodatusrakenteen kasvu- ja suodatuskerrokseen soveltuvasta kivenn\u00e4isaineksen raekokojakaumasta.<\/p>\n

Taulukko 2<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Lajite<\/strong><\/td>\nmerkitys <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
saves alle 0,002 mm<\/td>\nsavesta tarvitaan v\u00e4h\u00e4n (n. 5 %) mm. kasvualustan mururakenteen muodostumisen sek\u00e4 ravinteiden pid\u00e4tyskyvyn vuoksi<\/td>\n<\/tr>\n
hiesu 0,002-0,02 mm<\/td>\nei suosita biosuodatuksen kasvu- ja suodatuskerroksessa, koska hiesulla on huonoja ominaisuuksia vesienhallinnan ja kasvualustan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/td>\n<\/tr>\n
hieno hieta 0,02-0,06 mm<\/td>\nvaikuttaa vedenpid\u00e4tyskykyyn ja routaantumiseen; lajitteella on jonkin verran juoksuominaisuuksia; pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 kohtalaisesti ravinteita; tarvitaan jonkin verran (n. 10-(15) %)<\/td>\n<\/tr>\n
karkea hieta 0,06-0,2 mm<\/td>\nlajite on kuohkeaa, l\u00e4p\u00e4isee hyvin vett\u00e4 eik\u00e4 kuoretu; karkeaa hietaa kannattaa jopa suosia biosuodatuksen kasvu- ja suodatuskerroksessa (n. 25 %)<\/td>\n<\/tr>\n
hiekka 0,2-2 mm<\/td>\nhiekka johtaa hyvin vett\u00e4, mutta toisaalta kuivattaa kasvualustaa; hiekka vaikuttaa my\u00f6s kasvu- ja suodatuskerroksen l\u00e4mp\u00f6talouteen; etenkin hienoa hiekkaa (0,2-0,6 mm) kannattaa suosia (n. 30%); karkeaa hiekkaa (n. 10 %)<\/td>\n<\/tr>\n
sora yli 2 mm<\/td>\nsora luo rakenteeseen runkorakennetta (n. 10 %)<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n
\"\"<\/a>

Kuva 2. Esimerkki biosuodatusrakenteen kasvu- ja suodatuskerroksen kivenn\u00e4isaineksen raekokojakaumasta<\/p><\/div>\n

Kivenn\u00e4isaineksen ohella kasvu- ja suodatuskerroksessa tarvitaan humuspitoista orgaanista ainesta. Humus on pitk\u00e4lle maatunutta ja hyvin pysyv\u00e4\u00e4 orgaanista ainesta, jolla on monia biosuodatusrakenteen kasvu- ja suodatuskerroksen toimivuutta parantavia ominaisuuksia. Se mm. parantaa kasvu- ja suodatuskerroksen vesi- ja ravinnetaloutta ja rakennetta, edist\u00e4\u00e4 rakenteen biologista aktiivisuutta. Humuksen suuri ominaispinta-ala edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s hulevedess\u00e4 olevien ep\u00e4puhtauksien pid\u00e4ttymist\u00e4 kasvu- ja suodatuskerrokseen. Humuspitoista orgaanista ainesta ovat esimerkiksi pitk\u00e4lle maatunut turve sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n kypsynyt komposti. Turpeista pitk\u00e4lle maatuneet saraturpeet ovat biosuodatusrakenteissa parempia kuin rahkaturpeet, koska rakenteessa tapahtuva voimakas kuivuminen voi muuttaa rahkaturpeet vesipakoisiksi, jolloin ne kostuvat eritt\u00e4in heikosti uudelleen. Kompostien osalta biosuodatusrakenteessa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain melko v\u00e4h\u00e4ravinteisia lehti-oksakomposteja. Lis\u00e4ksi kompostien osalta on varmistettava, ett\u00e4 kompostin haitta-ainepitoisuudet ja taudinaiheuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat alhaisia ja komposti on kyps\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Sopiva orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvu- ja suodatuskerroksessa on n. 6-10 paino-%.<\/p>\n

Biosuodatusrakenteen rakennekerroksiin voidaan lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi leca-mursketta ja biohiilt\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 molemmilla aineilla on suuri ominaispinta-ala, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 mm. ep\u00e4puhtauksien ja ravinteiden pid\u00e4ttymist\u00e4 hulevedest\u00e4. Leca-murskeella on my\u00f6s mahdollista kevent\u00e4\u00e4 kasvualustaa. Biohiiliss\u00e4 on kuitenkin eroja ja esimerkiksi koivubiohiili voi vapauttaa fosforia kun kuusibiohiili puolestaan sitoo sit\u00e4. Lis\u00e4tietoja sek\u00e4 leca-tuotteiden ett\u00e4 biohiilien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suodattavissa hulevesirakenteissa on saatavilla VTT:n Stormfilter -hankkeen raporteista (https:\/\/www.vtt.fi\/sites\/stormfilter\/reports<\/a> ).Luonnonvarakeskuksen (Juhanoja ja Tuhkanen (toim.), 2019) tutkimusprojektissa on tarkasteltu biohiilen merkityst\u00e4 kasvipeitteisten huleveden hallintarakenteiden toimintaan. Tutkimuksessa biohiili yll\u00e4piti kasvualustassa korkeampaa ja tasaisempaa kosteustasoa. T\u00e4m\u00e4 parantaa kasvillisuuden menestymisedellytyksi\u00e4 rakenteessa. Lis\u00e4ksi biohiili hidasti alkuvalumaa. Valumaveden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 biohiilen ei kuitenkaan todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n. Astiakokeen perusteella biohiili sitoo huleveden fosforia ja typpe\u00e4 ja kasvillisuus puolestaan typpe\u00e4, joten biohiilt\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kasvipeitteinen hulevesirakenne kykenee v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 valumavedess\u00e4.<\/p>\n

Kasvipeitteisiss\u00e4 biosuodatusrakenteissa ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalla tavalla katteita kuin muilla istutusalueilla. Rakenteeseen johdettava vesi nostaisi tavanomaisen kuorikatteen helposti kellumaan ja t\u00e4t\u00e4 kautta kate voisi kulkeutua esimerkiksi ylivuodon kautta pois rakenteesta. Lis\u00e4ksi biosuodatusrakenteessa suositaan monilajisia istutuksia ja erilaisia perennoja, joiden levi\u00e4mist\u00e4 ja peitt\u00e4vyytt\u00e4 kate voi huonontaa.<\/p>\n

\n

Hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pito<\/span><\/h3>\n

Yll\u00e4pidon suunnittelu<\/strong><\/p>\n

Hulevesirakenteiden hyv\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4pidolla rakenteet s\u00e4ilyv\u00e4t toiminta- ja suorituskykyisin\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Erityisesti rakenteet, joiden on tarkoitus parantaa huleveden laatua, tulee huoltaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, jotta rakenteisiin kertyneet ep\u00e4puhtaudet ja haitta-aineet eiv\u00e4t poikkeustilanteissa huuhtoudu rakenteista ja rakenteet eiv\u00e4t kyll\u00e4sty tai tukkeudu ep\u00e4puhtauksista. Lis\u00e4ksi yll\u00e4pidolla turvataan huleveden hallintarakenteiden monitoiminnallisuutta, esimerkiksi kasvipeitteisen biosuodatusrakenteen toimivuutta katutilan vehreytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja tilanjakajana ja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n p\u00e4\u00e4llysteen toimivuutta kulkualustana eri olosuhteissa.<\/p>\n

Hulevesirakenteiden yll\u00e4pitotoimet ja niiden toistuvuus sek\u00e4 ajoittuminen, tulisi suunnitella rakenteiden suunnittelun yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in rakennesuunnittelussa tuotettu tieto rakenteiden toimintamekanismeista ja toimintaedellytyksist\u00e4 saadaan siirretty\u00e4 kattavasti sek\u00e4 rakenteiden toteutus- ett\u00e4 yll\u00e4pitovaiheeseen. Samalla voidaan hahmottaa rakenteiden elinkaari ja arvioida yll\u00e4pidon kustannusvaikutukset.<\/p>\n

\n

Kirjoittanut Mervi Kokkila, Johanna Jalonen ja Kimmo Hell
\nSyyskuu 2002<\/em><\/p>\n

\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h3>\n

Airola, J., Nurmi, P., Pellikka, K. 2014. Huleveden laatu Helsingiss\u00e4. Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen julkaisuja 12\/2014.<\/p>\n

Assmuth, E. 2018. Performance of Roadside Filtration Systems in the Treatment of Stormwater, diplomity\u00f6.<\/p>\n

Embren, B. 2015. Trees and stromwater management. The Stockholm solution. http:\/\/www.tdag.org.uk\/uploads\/4\/2\/8\/0\/4280686\/15.06.22_the_stockholm_system_bjorn_embren.pdf<\/a><\/p>\n

Holt, E., Koivusalo, H., Korkealaakso, J., Sillanp\u00e4\u00e4, N., Wendling, L. 2018. Filtration Systems for Stormwater Quantity and Quality Management, Guideline for Finnish Implementation, VTT Technology, 338, 95 sivua<\/p>\n

Juhanoja, S. & Tuhkanen, E.-M. (toim.). 2019. Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa: Loppuraportti hankkeesta: Hulevesialueiden kasvit ja kasvualustat 2015\u20132019. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44\/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 171 s.<\/p>\n

Kasvio, P, Ulvi, T., Korkiaho, J., Jormola, J. 2016. Kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuus hulevesien k\u00e4sittelyss\u00e4: HULE-hankkeen loppuraportti. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 7\/2016.<\/p>\n

Kuoppam\u00e4ki, K. 2018. Biosuodatusrakenteilla puhtaampaa hulevett\u00e4. Hulevesien hallinta vesist\u00f6n ehdoilla -seminaari, 10.10.2018 Vantaa. http:\/\/www.vhvsy.fi\/files\/upload_pdf\/8502\/Kuoppam\u00e4ki_hulevesiseminaari.pdf<\/a><\/p>\n

Laura, I., Kettunen, R., Hell, Kimmo. 2013. Maanteiden hulevesien laatu: Tutkimusraportti. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksi\u00e4. Helsinki. 104 s.<\/p>\n

Leinonen, M. 2017. Huleveden hallinta liikenn\u00f6idyill\u00e4 alueilla tienvarren suodatusrakenteiden avulla, diplomity\u00f6.<\/p>\n

Stockholm stad. 2009. V\u00e4xtb\u00e4ddar i Stockholm stad. En handbook. 2009.02.23. 83 s. https:\/\/foretag.stockholm.se<\/a><\/p>\n

Talvitie, J. 2018. Wastewater treatment plants as pathways of microlitter to the aquatic environment. Aalto University, Department of Built Environment. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 86\/2018.<\/p>\n

Tahvonen, O. 2018. Adapting Bioretention Construction Details to Local Practices in Finland. Sustainability. 10, 276.<\/p>\n

Tuomela, C. 2017, Modelling Source Area Contributions of Stormwater Pollutants for Stormwater Quality Management. Diplomity\u00f6, Aalto-yliopisto, 39 s.<\/p>\n

Valtanen, M., Sillanp\u00e4\u00e4, N., Set\u00e4l\u00e4, H. 2017. A large-scale lysimeter study of stormwater biofiltration under cold climatic conditions, Ecological Engineering, 89-98.<\/p>\n

RT 103007 Hulevesirakenteiden kasvillisuus, Lokakuu 2018, 18 s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

OHJEEN SIS\u00c4LT\u00d6 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan suunnittelu Hulevesien laatu ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset Hulevesien hallintamenetelm\u00e4t ja niiden mitoitus Hulevesikasvillisuus Kasvualustat ja katteet Hulevesij\u00e4rjestelmien yll\u00e4pito  Hulevesien hallinnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, vastuut ja velvoitteet Uuden Vesihuoltolain (1.9.2014) mukaan hulevesien hallinnasta vastaa kunta. Kunnan teht\u00e4v\u00e4t hulevesien hallinnassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain perusteella ja kunnalla on mahdollisuus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hulevesiviem\u00e4r\u00f6inti vesihuoltolaitoksen palvelujen avulla.Continue reading →<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pgc_sgb_lightbox_settings":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-835","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","no-thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/835","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=835"}],"version-history":[{"count":48,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1801,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/835\/revisions\/1801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}