{"id":355,"date":"2020-09-30T16:49:19","date_gmt":"2020-09-30T13:49:19","guid":{"rendered":"http:\/\/katu2020.info\/2020\/?p=355"},"modified":"2020-09-30T19:04:37","modified_gmt":"2020-09-30T16:04:37","slug":"suunnittelun-lahtokohdat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/2020\/09\/30\/suunnittelun-lahtokohdat\/","title":{"rendered":"2.1 Suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdat"},"content":{"rendered":"

Katusuunnittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eri liikennemuotojen, liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon tarpeiden huomioiminen sek\u00e4 liikkumisen esteett\u00f6myyden varmistaminen. Katusuunnitelman perusteella rakennettavan kadun tulee olla turvallinen, eri liikennemuotojen tarpeet ja muun katutilan k\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 esteettisesti ja kustannuksiltaan tarkoituksenmukainen.<\/p>\n

Katusuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan muodostavat asemakaava ja kaavoituksen yhteydess\u00e4 laaditut liikenne- ja muut yleissuunnitelmat ja selvitykset. Ennen katusuunnittelun aloittamista tulee yleissuunnitelmia tarkentaa mm. m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 katuverkon eri osien mitoitusnopeudet ja katuverkon osien jakautuminen katuluokkiin. Lis\u00e4ksi tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 joukkoliikenteen pys\u00e4kkien paikat, katujen liittym\u00e4tyypit sek\u00e4 ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen v\u00e4ylien riste\u00e4misen periaatteet samoin kun katuverkolla tarvittavat pys\u00e4k\u00f6intipaikat ja k\u00e4\u00e4nt\u00f6paikat, melusuojaukset ja muut rakenteet.<\/p>\n

\n

Infranpidon kokonaisuus<\/h3>\n

Tekninen infrastruktuuri, lyhyemmin infra, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeelliset toiminnat. Liikenneinfraan sis\u00e4ltyv\u00e4t kadut, joukkoliikenteen j\u00e4rjestelm\u00e4t, maantiet ja rautatiet sek\u00e4 vesiv\u00e4yl\u00e4t, satamat ja lentokent\u00e4t. Kunnallistekniseen infraan sis\u00e4ltyv\u00e4t vesihuollon verkostot, hulevesien johtaminen ja k\u00e4sittely, s\u00e4hk\u00f6-, l\u00e4mp\u00f6- ja j\u00e4\u00e4hdytysverkot, tietoliikenneverkot ja niihin kuuluvat varusteet ja laitteet. Kiinteist\u00f6infraan sis\u00e4ltyv\u00e4t kiinteist\u00f6jen alueella olevat erilaiset verkostot ja rakenteet. Rakennetut viheralueet ja puistot ovat olennainen osa infraa.<\/p>\n

Infran pidolla tarkoitetaan infran omistajien tekem\u00e4\u00e4 suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa koko elinkaaren aikana. Kunkin j\u00e4rjestelm\u00e4n omistaja vastaa infran pidosta omalta osaltaan. Valtion ja kunnan kustannusvastuun periaatteista maantien pidossa on olemassa Kuntaliiton ja Liikenneviraston v\u00e4linen ohje. Vastaava ohje on olemassa my\u00f6s rautateiden osalta. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa infraa j\u00e4\u00e4 kuitenkin yleisen ohjeistuksen ulkopuolelle, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 paikallisesti tehtyj\u00e4 infran pitoa koskevia sopimuksia mm. johtojen ja laitteiden sijoittamisesta.<\/p>\n

Infran osa-alueista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n eri osa-alueilla. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kadunpidosta, puistoista ja muista yleisist\u00e4 alueista. Kunnossapitolaki (laki kadun ja er\u00e4iden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta) s\u00e4\u00e4telee nimens\u00e4 mukaisesti kunnan ja kiinteist\u00f6jen vastuusta kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta sek\u00e4 katualueella teht\u00e4vist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4. Maanteist\u00e4 ja maantienpidosta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n maantielaissa ja rataverkosta ja radanpidosta ratalaissa. Vesihuoltolaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vesihuollon eli talousveden ja j\u00e4teveden palveluista. Hulevesien johtaminen ja k\u00e4sittely sis\u00e4ltyy p\u00e4\u00e4osin maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslakiin. Viestint\u00e4verkoista ja -palveluista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tietoyhteiskuntakaaressa. Tieliikennelaki koskee liikennett\u00e4 ja tieliikenneasetus liikenteen ohjaamista. Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi on olemassa muuta infra pitoa koskevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 mm. vesilaki sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun ja ty\u00f6turvallisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4n osan infraa omistavat julkiset tahot: kuntien omistuksessa ovat kadut, osa kunnallistekniikan verkostoista ja satamia. Valtio omistaa maantiet, rautatiet\u00e4 ja lentokent\u00e4t. Yksityisess\u00e4 omistuksessa on teit\u00e4, rautateit\u00e4, osa s\u00e4hk\u00f6verkosta ja koko tietoliikenneinfrastruktuuri. Kiinteist\u00f6ihin sis\u00e4ltyy suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 yksityist\u00e4 infraa.<\/p>\n

Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelulla luodaan tarvetta infralle ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n infran kustannuksista: tehokas tai tehoton maank\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa suoraan infran laajuuteen ja rakennus- ja yll\u00e4pitokustannuksiin. Infran teknisille laitteille voidaan osoittaa paikka asemakaavassa ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 rakennuslupa.<\/p>\n

\n

Maank\u00e4yt\u00f6n ja liikenteen suunnittelu<\/h3>\n

Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maank\u00e4yt\u00f6n yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavan laatimiselle. Yleiskaavan l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat valtakunnalliset alueiden k\u00e4yt\u00f6n tavoitteet, maakuntakaava sek\u00e4 eri liikennemuodoille laaditut liikennetutkimukset ja tavoitesuunnitelmat. Yleiskaavalla ei ohjata katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelua ja rakentamista suoraan, vaan niiden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 aina tarkempia asemakaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydess\u00e4 laadittavia suunnitelmia. Yleiskaavassa esitet\u00e4\u00e4n tavoitteellinen yhdyskuntarakenne ja liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n eri osa-alueiden kuten k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen kehitt\u00e4misen tavoitteet. Yleiskaavakartalla esitet\u00e4\u00e4n v\u00e4yl\u00e4varaukset p\u00e4\u00e4katu- ja p\u00e4\u00e4tieverkolle. Liikenneverkossa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s sellaisten t\u00e4rkeiden kokoojav\u00e4ylien sijainti, jotka osoittavat maank\u00e4ytt\u00f6alueiden liittymisen p\u00e4\u00e4katu- ja p\u00e4\u00e4tieverkkoon sek\u00e4 liikenneverkon kannalta keskeisten henkil\u00f6- ja tavaraliikenteen terminaalialueiden sijainti. Yleiskaava ei sis\u00e4ll\u00e4 tieverkon hallinnollista jakoa valtion yll\u00e4pit\u00e4miin yleisiin teihin ja kunnan yll\u00e4pit\u00e4miin katuihin.<\/p>\n

Asemakaava on yksityiskohtainen maank\u00e4yt\u00f6n suunnitelma, jossa osoitetaan katujen, kevyen liikenteen v\u00e4ylien ja muiden yleisten alueiden tilavaraukset, k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja hallinnollinen jako. Asemakaavan yhteydess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 liikenteen suunnittelua varten voi olla tarpeen laatia liikenne-ennusteita, liikenneturvallisuutta, melua ja muita ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia sek\u00e4 rakennettavuutta koskevia selvityksi\u00e4. Asemakaavan yhteydess\u00e4 laaditaan liikenteen yleissuunnitelma, jossa esitet\u00e4\u00e4n moottoriajoneuvojen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen reitit ja v\u00e4yl\u00e4t, joukkoliikenteen pys\u00e4kit ja liittym\u00e4- ja risteysj\u00e4rjestelyt. Liikenteen yleissuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon maank\u00e4yt\u00f6n tarpeet ja tulevaisuuden liikenteen kehitys. Liikenteen yleissuunnitelman yhteydess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n katualueiden ja v\u00e4ylien mitoitus ja suunnitellaan katualueet ja muut maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelun kannalta t\u00e4rke\u00e4t yleisten alueiden aluevaraukset. Aluevarausten mitoituksessa on t\u00e4rke\u00e4 ottaa huomioon kunnossapidon ja liikenneturvallisuuden vaatimukset. Liikenteen yleissuunnitelman perusteella asemakaavaan varataan katualueet. Asemakaavalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n katualueen rajat ja kadun nimi. Asemakaavan yksityiskohtaisilla m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 voidaan katu osoittaa tiettyyn k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen esimerkiksi piha- tai k\u00e4velykaduksi ja asemakaava voi asettaa rajoituksia katualueen rakentamiselle esimerkiksi tonttiliittymien osalta. Asemakaavassa voidaan antaa my\u00f6s muita katualuetta koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ohjeellisia tavoitteita esimerkiksi kadun korkeusasemaa tai kadun kasvillisuutta koskien. Asemakaavakartassa esitet\u00e4\u00e4n liikenteen yleissuunnitelman mukainen ohjeellinen liikennej\u00e4rjestely. Asemakaavamerkinn\u00e4ll\u00e4 osoitetaan hallinnollinen jako maanteihin ja katuihin.<\/p>\n

Asemakaavan yhteydess\u00e4 laaditaan yleens\u00e4 kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa esitet\u00e4\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4t alustavat kunnallistekniikan reitit ja kuivatuksen periaatteet. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella asemakaavaan varataan alueet hulevesien k\u00e4sittelylle ja teknisille laitteille, joita ovat esimerkiksi pumppaamot, muuntamot, tietoliikenneverkon tukiasemat ja l\u00e4mp\u00f6keskukset.<\/p>\n

Liikenteen ja katujen yleissuunnitelma voidaan my\u00f6s laatia olemassa olevan katuverkon kehitt\u00e4miseksi ja parantamiseksi. Se voidaan kunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 ohjeellisena jatkosuunnittelun pohjaksi tai asemakaavan muuttamiseksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Ote asemakaavasta Kuninkaantammesta Helsingiss\u00e4 (asemakaava nro 12150)<\/p><\/div>\n

\n

Kirjoittanut Tapio Siikaluoma
\nSyyskuu 2020
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Katusuunnittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eri liikennemuotojen, liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon tarpeiden huomioiminen sek\u00e4 liikkumisen esteett\u00f6myyden varmistaminen. Katusuunnitelman perusteella rakennettavan kadun tulee olla turvallinen, eri liikennemuotojen tarpeet ja muun katutilan k\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 esteettisesti ja kustannuksiltaan tarkoituksenmukainen. Katusuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan muodostavat asemakaava ja kaavoituksen yhteydess\u00e4 laaditut liikenne- ja muut yleissuunnitelmat ja selvitykset. Ennen katusuunnittelun aloittamista tulee yleissuunnitelmia tarkentaa mm.Continue reading →<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pgc_sgb_lightbox_settings":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-355","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","no-thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=355"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1783,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions\/1783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}