{"id":1476,"date":"2020-09-30T16:44:40","date_gmt":"2020-09-30T13:44:40","guid":{"rendered":"http:\/\/katu2020.info\/2020\/?p=1476"},"modified":"2020-09-30T19:04:37","modified_gmt":"2020-09-30T16:04:37","slug":"katujen-luokittelu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/2020\/09\/30\/katujen-luokittelu\/","title":{"rendered":"1.4 Katujen luokittelu"},"content":{"rendered":"

OHJEEN SIS\u00c4LT\u00d6<\/strong><\/p>\n

Hallinnollinen luokitus<\/a><\/strong>
\nToiminnallinen luokitus<\/a><\/strong><\/p>\n

\n

Tie- ja katuverkon luokittelukriteereist\u00e4 vakiintuneimmat ovat hallinnollinen luokitus, toiminnallinen luokitus ja rakennetekninen luokitus. Hallinnollinen luokitus perustuu kadunpitovastuuseen, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Toiminnallisen luokituksen perustana on katuverkon liikenneteht\u00e4v\u00e4n mukainen j\u00e4sentely ja maank\u00e4ytt\u00f6. Rakennetekninen luokitus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kadun liikennekuormituksesta ja toiminnallisen luokituksen perusteella asetetuista liikenteenv\u00e4lityskapasiteetista.<\/p>\n

Hallinnollinen luokitus on aina t\u00e4ysin yksiselitteinen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuva viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6s. Toiminnallisen luokitus on sen sijaan liikennesuunnittelullinen ja -poliittinen valinta, joka perustuu harkinnanvaraiseen tavoiteasetteluun.  Rakennetekninen luokitus on luonteeltaan suunnittelunormi, jolla varmistetaan, ett\u00e4 tiet ja kadut t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toiminnallisesta luokituksesta johtuvan liikenteen kuormitus-, turvallisuus-  ja sujuvuusvaatimukset. Rakenneteknist\u00e4 luokitusta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti katujen mitoitusta ja rakenteellista suunnittelua koskevissa osissa.<\/p>\n

\n

Hallinnollinen luokitus<\/strong><\/span><\/h3>\n

Omistajuuden ja hallintovastuun perusteella katuverkon tiet ja kadut jaetaan maanteihin, katuihin ja yksityisteihin.<\/p>\n

Maantiet<\/strong><\/p>\n

Maantie on valtion omistama tai tieoikeudella hallinnoima tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja on V\u00e4yl\u00e4viraston hallinnassa. Liikenteellisen merkityksens\u00e4 mukaan maantiet ovat valtateit\u00e4, kantateit\u00e4, seututeit\u00e4 tai yhdysteit\u00e4.<\/p>\n

Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien v\u00e4list\u00e4 pitk\u00e4matkaista liikennett\u00e4. Kantatiet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennett\u00e4. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennett\u00e4 ja liitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteit\u00e4.<\/p>\n

Valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n runkoverkkoon kuuluvat maantiet yhdist\u00e4v\u00e4t valtakunnallisesti ja kansainv\u00e4lisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat ja palvelevat erityisesti pitk\u00e4nmatkaista liikennett\u00e4.<\/p>\n

Maantie voi olla moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennett\u00e4 varten tarkoitettu tie. Maantie voi olla my\u00f6s tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi vain talvella (erityinen talvitie).<\/p>\n

Laki liikennej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja maanteist\u00e4 (2005\/503)<\/a>.<\/p>\n

Kadut<\/strong><\/p>\n

Kadut ovat asemakaava-alueella sijaitsevia liikennev\u00e4yli\u00e4, katuja, aukioita ja toreja tai kevyen liikenteen raitteja. Kadut toteutetaan asemakaavassa osoitetulle katualueelle kunnan hyv\u00e4ksym\u00e4n katusuunnitelman mukaisesti Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaissa s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Katujen rakentamisesta vastaa kunta kustannuksellaan. Katujen to kustannuksineen kuuluu kunnalle ja kiinteist\u00f6ille katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla jaettuna.<\/p>\n

Yksityiset tiet<\/strong><\/p>\n

Yksityistiell\u00e4 ovat ensisijaisesti yksityist\u00e4 liikennetarvetta palvelevia tieliikenteen v\u00e4yli\u00e4, johon rasitteena kohdistuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden kiinteist\u00f6n hyv\u00e4ksi tieoikeus.<\/p>\n

Yksityistielaki (2018\/560)<\/a><\/p>\n

\n

Toiminnallinen luokitus<\/strong><\/span><\/h3>\n

Katujen toiminnallinen luokitus perustuu niiden liikenteellisiin teht\u00e4viin. Luokitus tehd\u00e4\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 ja mitoittamista tarpeista kaavoituksen ja liikenneverkon suunnittelun yhteydess\u00e4. Toiminnallinen luokitus yhdess\u00e4 kaduille asetettujen kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa on l\u00e4ht\u00f6kohtana katujen katu- ja teknisten suunnitelmien laadinnassa.<\/p>\n

Toiminnallinen luokitus tehd\u00e4\u00e4n koko liikennev\u00e4yl\u00e4- ja katuverkolle ajoneuvoliikenteen ja maank\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Liikennev\u00e4yl\u00e4t ja kadut jaetaan p\u00e4\u00e4verkon katuihin, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4matkaista liikennett\u00e4 ja kunnan eri osien v\u00e4list\u00e4 siirtymist\u00e4, ja paikallisverkon katuihin, jotka palvelevat l\u00e4hivaikutuspiirins\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4verkon liikennev\u00e4yl\u00e4t ja kadut<\/strong><\/p>\n

Sis\u00e4\u00e4ntulo- ja ohikulku-\/l\u00e4pikulkuv\u00e4yl\u00e4t<\/u><\/p>\n

Maantieverkon osina tai jatkeina n\u00e4m\u00e4 kytkev\u00e4t valtakunnallisen ja seudullisen tieverkon yhdyskunnan katuverkkoon. Ne toimivat valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen ja katuliikenteen v\u00e4lisen\u00e4 linkkin\u00e4, mutta mahdollistavat my\u00f6s niiden erill\u00e4\u00e4n pit\u00e4misen. Lis\u00e4ksi ne p\u00e4\u00e4verkon osana ovat my\u00f6s paikallisen katuliikenteen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Suuremmissa keskuksissa n\u00e4m\u00e4 v\u00e4yl\u00e4t ovat yleens\u00e4 moottoriv\u00e4yli\u00e4, jotka varustetaan eritasoliittymin ja joiden nopeusrajoitus on 80 \u2013 100 km\/h.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kadut<\/u><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 liitt\u00e4v\u00e4t yhdyskunnan osa-alueiden paikallisverkkoja toisiinsa ja palvelevat niiden v\u00e4list\u00e4 liikennett\u00e4 sek\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s kytkev\u00e4t seudullista tieverkkoa yhdyskunnan katuverkkoon.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kadut on varustettu p\u00e4\u00e4asiassa valo-ohjatuin tasoliittymin. Niiden nopeusrajoitus on yleens\u00e4 50 \u2013 70 km\/h.<\/p>\n

Paikallisverkon kadut<\/strong><\/p>\n

Kokoojakadut<\/u><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 liitt\u00e4v\u00e4t yhdyskunnan osa-alueiden tonttikadut toisiinsa ja p\u00e4\u00e4verkkoon. Ne kokoavat tonttikatujen liikenteen ja mahdollistavat liikenteen osa-alueen sis\u00e4ll\u00e4 (paikallinen kokoojakatu) tai sen liittymisen p\u00e4\u00e4verkon liikenteeseen (alueellinen kokoojakatu).<\/p>\n

Kokoojakatujen risteykset ovat tasoristeyksi\u00e4. Risteys toteutetaan tarvittaessa valo-ohjattuna ja nykyisin yh\u00e4 useammin kiertoliittym\u00e4n\u00e4. Kokoojakatujen nopeusrajoitus on yleens\u00e4 50 km\/h (alueelliset kokoojakadut) tai 40 km\/h (paikalliset kokoojakadut).<\/p>\n

Tonttikadut<\/u><\/p>\n

Tonttikadut kytkev\u00e4t tontit paikallisverkkoon. Ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tonttien maank\u00e4yt\u00f6n synnytt\u00e4m\u00e4n liikenteen muuhun liikenneverkkoon. Tonttikatuihin luettavia erityiskatuja ovat hidas-, piha- ja k\u00e4velykadut.<\/p>\n

Tonttikadut ovat lyhyit\u00e4, yleens\u00e4 l\u00e4piajon est\u00e4vi\u00e4 umpi- tai rengaskatuja, joiden nopeusrajoitus on yleens\u00e4 30 km\/h, mutta voi keskusta-alueilla olla my\u00f6s 40 km\/h.<\/p>\n

Hidaskadut<\/u><\/p>\n

Hidaskadut ovat liikennej\u00e4rjestelyilt\u00e4\u00e4n tai rakenteeltaan sellaisia katuja, ett\u00e4 yli 30 km\/h ajonopeuksien k\u00e4ytt\u00f6 ei niill\u00e4 ole luontevaa. Hidaskatu voidaan toteuttaa sopivilla kadun geometriaan, poikkileikkaukseen ja\/tai p\u00e4\u00e4llysteeseen kohdistuvilla valinnoilla siten, ett\u00e4 kadun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t toimivat luontojaan tavoitellulla tavalla. Katu voidaan tehd\u00e4 hidaskaduksi rakentamalla t\u00f6yssyj\u00e4 ja vastaavia mekaanisia hidastimia, joilla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t pakotetaan haluttuun liikennek\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n

Pihakadut<\/u><\/p>\n

Pihakadut ovat korostetusti jalankulkua ja kadulla oleskelua suosivia katuja. Moottoriajoneuvoliikenne on rajoitettu vain kiinteist\u00f6ihin ja niiden merkityille pys\u00e4k\u00f6intipaikoille. Ajonopeudet on sovitettava jalankulun mukaisesti eiv\u00e4tk\u00e4 saa ylitt\u00e4\u00e4 20 km\/h. Jalankulkijalle on annettava esteet\u00f6n kulku. Jalankulku saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko katutilaa, ei kuitenkaan ajoneuvoliikennett\u00e4 tarpeettomasti est\u00e4en.<\/p>\n

Pihakaduiksi soveltuvat erityisesti tiiviiden keskusta-alueiden asuntokadut, jolloin ne onnistuneesti toteutettuina lis\u00e4\u00e4v\u00e4t asukkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa yhteist\u00e4 ulkotilaa.<\/p>\n

K\u00e4velykadut<\/u><\/p>\n

K\u00e4velykadut ovat jalankululle, py\u00f6r\u00e4ilylle ja muulle kevyelle liikenteelle tarkoitettuja kulku- ja oleskelualueita. Niill\u00e4 sallitaan ainoastaan kiinteist\u00f6jen huoltoajo, sekin yleens\u00e4 ajallisesti rajoitetusti. K\u00e4velykaduksi voidaan tehd\u00e4 keskusta-alueen vilkas ostoskatu tai muu tarkoitukseen soveltuva katu, joka on jalankululle ja oleilulle riitt\u00e4v\u00e4n vetovoimainen. Toteutus vaatii, ett\u00e4 ajoneuvoliikenne voidaan sijoittaa toimivalla tavalla muuhun katuverkkoon, ett\u00e4 kiinteist\u00f6jen huoltoajo saadaan toimivaksi ja ett\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti pys\u00e4k\u00f6intitilaa.<\/p>\n

K\u00e4velykatuja on toteutettu kaupunkikeskustoissa harvakseltaan, koska erityisesti kiinteist\u00f6t ja liikeyritykset ovat niit\u00e4 vastustaneet. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4nastiset toteutukset eiv\u00e4t aina ole olleet loppuun saakka harkittuja eik\u00e4 viimeisteltyj\u00e4; pelkk\u00e4 ajoneuvoliikenteen kielt\u00e4minen ei viel\u00e4 tee kadusta k\u00e4velykatua. Kielteisiss\u00e4 asenteissa on kuitenkin tapahtunut selv\u00e4\u00e4 muutosta. K\u00e4velykadut ja niiden muodostama k\u00e4velykeskusta aletaan n\u00e4hd\u00e4 liikekeskustan elinehdoksi kilpailtaessa reuna-alueiden kauppakeskusten kanssa.<\/p>\n

K\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn raitit <\/strong><\/p>\n

Polkupy\u00f6r\u00e4ilylle ja jalankululle tarkoitettu kevyen liikenteen verkosto rakentuu ajoneuvoliikenteen verkon tavoin p\u00e4\u00e4- ja paikallisverkosta. Lis\u00e4ksi voidaan erottaa ulkoilua ja virkistyst\u00e4 palveleva ulkoiluraittiverkosto, joka osaksi muodostuu samoista raiteista kuin varsinainen p\u00e4\u00e4- ja paikallisverkko.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4verkon raitit<\/strong><\/p>\n

Seuturaitit<\/u>, jotka toimivat sis\u00e4\u00e4ntuloraitteina seudun ulkopuolelta ja yhdist\u00e4v\u00e4t seututasolla t\u00e4rkeimm\u00e4t keskukset toisiinsa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4raitit<\/u>, jotka liitt\u00e4v\u00e4t yhdyskunnan aluekeskuksia p\u00e4\u00e4keskukseen ja toisiinsa.<\/p>\n

Paikallisverkon raitit<\/strong><\/p>\n

Alueraitit<\/u>, jotka palvelevat viereisten osa-alueiden v\u00e4list\u00e4 jalankulkua ja py\u00f6r\u00e4liikennett\u00e4 ja ovat osa-alueiden sis\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4yhteyksi\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hiraitit<\/u>, jotka palvelevat paikallista, lyhytmatkaista jalankulkua ja py\u00f6r\u00e4liikennett\u00e4.<\/p>\n

Ulkoiluraitit ovat toiminnallisesti joko p\u00e4\u00e4- tai paikallisverkon raitteja, joiden ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on virkistys- ja kuntoliikunnan tarpeiden tyydytt\u00e4minen ja vasta toissijaisesti jalankulkun ja py\u00f6r\u00e4liikenteen yhteystarpeet.<\/p>\n

Edell\u00e4 esitetyn katujen ja jalankulkun ja py\u00f6r\u00e4liikenteen raittien toiminnallisen perusluokituksen rinnalla katuverkkoa voidaan luokittaa my\u00f6s rajatusti yksitt\u00e4isen erityistoiminnon tai \u2013tavoitteen perusteella. T\u00e4ll\u00f6in tavoitteena on varmistaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olevan luokituskriteerin mukaiset vaatimukset tulevat otetuksi huomioon katuverkon suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa sek\u00e4 liikenteenohjauksessa.<\/p>\n

Toiminnallisen erityisluokituksen kriteerej\u00e4 voivat olla esimerkiksi joukkoliikenne ja tavara- ja huoltoliikenne ml. erikoiskuljetukset. Katuverkon luokitus esteett\u00f6myyden (liikuntarajoitteiset ja \u2013esteiset) perusteella on tulevaisuudessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaikka esteett\u00f6myys tuleekin periaatteessa varmistaa koko katuverkossa. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n vaalimiseksi saattaa olla tarpeen luokittaa katuverkkoa historiallisista ja kaupunkikuvallisista l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

Katu- ja raittiverkoston toiminnallinen luokitus on j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 johdonmukainen ja selke\u00e4. Rakennetuissa katu- ja raittiverkoissa luokitus ei kuitenkaan aina ilmene yht\u00e4 j\u00e4senn\u00f6idysti kaupungin koosta, kaupunkirakenteesta ja katujen ominaisuuksista johtuen. Esimerkiksi kadun toiminnallinen luokka saattaa muuttua ep\u00e4loogisesti tai raitti ei t\u00e4yt\u00e4 kaikilta osin luokkansa vaatimuksia.<\/p>\n

Toiminnallinen luokitus on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 katusuunnittelua ohjaava v\u00e4line, jota tulee noudattaa keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana. Sen avulla voidaan saada aikaan tasapainoinen ja toimiva liikennev\u00e4yl\u00e4verkosto, jossa p\u00e4\u00e4verkon kadut ja raitit ovat liikenteellisilt\u00e4 ominaisuuksiltaan hyv\u00e4tasoisia, kun taas paikallisverkon suunnittelussa korostuvat asuinymp\u00e4rist\u00f6lliset n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n

\n

Kirjoittanut Jyrki Paavilainen
\nSyyskuu 2020
\n<\/em><\/p>\n

\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Liikenneviraston ohjeita 11\/2014, Jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4ilyv\u00e4ylien suunnittelu.<\/p>\n

Helsingin kaupunki, Py\u00f6r\u00e4liikenteen suunnitteluohje.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

OHJEEN SIS\u00c4LT\u00d6 Hallinnollinen luokitus Toiminnallinen luokitus Tie- ja katuverkon luokittelukriteereist\u00e4 vakiintuneimmat ovat hallinnollinen luokitus, toiminnallinen luokitus ja rakennetekninen luokitus. Hallinnollinen luokitus perustuu kadunpitovastuuseen, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Toiminnallisen luokituksen perustana on katuverkon liikenneteht\u00e4v\u00e4n mukainen j\u00e4sentely ja maank\u00e4ytt\u00f6. Rakennetekninen luokitus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kadun liikennekuormituksesta ja toiminnallisen luokituksen perusteella asetetuista liikenteenv\u00e4lityskapasiteetista. Hallinnollinen luokitus on aina t\u00e4ysin yksiselitteinen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuvaContinue reading →<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pgc_sgb_lightbox_settings":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1476","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","no-thumb"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1476"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1778,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1476\/revisions\/1778"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/katu2020.info\/2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}