2.6 Yhteisrakentaminen

Kadunrakentamishankkeille on tyypillistä, että samalla työmaalla toteutetaan samanaikaisesti useamman tilaajan töitä ja eri verkkojen kuten esimerkiksi vesihuolto-,  sähkö-, tele-, liikenne- ja verkkojen maaurakointia vaativat työt suoritetaan yhdessä kaikkien yhteisrakentamisen osapuolten osallistuessa kustannuksiin. Tilaajina näissä töissä voivat olla kunnan eri yksiköt, kunnan yhtiöt ja yksityiset yritykset ja tuottajina eri urakoitsijat ja rakennuttajien omajohtoiset työryhmät.  Tällaista rakentamista kutsutaan yhteisrakentamiseksi. Yhteistoiminnan ensisijaisina tavoitteina ovat toiminnan turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä lopputuloksen laatu – kaikkien toimijoiden ja sidosryhmien osalta. Yhteisrakentamisen avulla pyritään myös vähentämään rakentamisen aiheuttamia haittoja ympäristölle sekä infraomaisuudelle.

Yhteisrakentamisen lähtölaukauksena on usein kunnan tai kaupungin täydennys- tai peruskorjaustarve katuverkolla. Jotta yhteisrakentaminen toimii, tulee eri osapuolten (tilaajien ja toimijoiden) tehdä tiivistä yhteistyötä maankäytön suunnittelusta lähtien. Hankkeiden yhteinen ohjelmointi ja suunnitteluprosessien ja suunnitelmien yhteensovitus on tärkeää.

Ennen suunnittelun aloittamista käydään läpi kaikkien osapuolten tarpeet ja sovitaan yhteisestä suunnittelusta ja siitä, kuka toimii suunnittelun päätilaajana. Suunnittelutoimeksiannon sisältö, aikataulu ja tavoitteet määritellään yhdessä. Suunnittelu aloitetaan yhteisellä aloituskokouksella ja suunnittelua ohjataan suunnittelun aikana pidettävissä yhteisissä suunnittelukokouksissa. Suunnittelussa yhteensovitetaan kaikkien osapuolten suunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi, joten eri osapuolten suunnitelmien tulee edetä samanaikaisesti.   Suunnittelun tavoitteena on laatia hankkeen yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-, työselostus- ja turvallisuusasiakirjat, joiden tarkastamisesta ja oikeellisuudesta huolehtii kukin rakennuttaja omalta osaltaan.

Ennen rakentamista rakennushankkeen sisältö ja urakkarajat sovitaan yhteisesti. Rakentamista varten laaditaan yhteinen urakkaohjelma ja kilpailutetaan urakka yhdessä, siten että on vain yksi päätoteuttaja. Päärakennuttaja (usein kunta) vastaa tarjouspyyntöasiakirjojen kokoamisesta muiden osapuolten kanssa. Muut rakennuttamisosapuolet laativat omat tekniset työselostukset ja tarvittavat suunnitelmat osaksi tarjouspyyntöasiakirjaa. Urakan sisältö sovitaan tarkoituksenmukaiseksi siten, että rakennushanke kokonaisuudessaan voidaan toteuttaa laadukkaasti, turvallisesti, sekä sovitun aikataulun ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Käytettävät yksiköt ja tilattavat kokonaisuudet kuvataan riittävän tarkasti sisältöineen ja kustannusjakoperiaatteista sovitaan alustavasti tässä vaiheessa. Tarjouspyynnössä urakoitsijat velvoitetaan erittelemään tarjouksessaan kustannukset tilaajakohtaisesti.

Prosessi yksinkertaistettuna:

Yhteisrakentamista ohjaa toimijoiden välinen yhteistoimintasopimus. Hankekohtaisesti laaditaan seuraavat sopimukset:

  • tilaajien/toimijoiden välinen hankesopimus tai kevyempänä mallina aloituskokouksen pöytäkirja,
  • urakkasopimus (pääurakoitsija) ja
  • mahdolliset alistamissopimukset.

Rakennuskustannusten jaossa hyväksi toimintamalliksi on todettu rakennusurakan rakentamisen valmistelu- ja hankintavaiheessa eritellyt verkkoinfrastruktuurin rakentamisen osuudet. Rakennuttamiskustannusten osalta hyvä tapa on jakaa kustannukset suhteellisina osuuksina hankkeen osapuolille. Korvauksien yleisperiaatteet tulee sopia yhteistoimintasopimuksessa ja yksittäisten hankkeiden osalta hankesopimuksessta tai hankkeen aloituskokouksen pöytäkirjassa. Lain mukaan yhteisrakentamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan verkkotoimijoiden kesken erillisrakentamisesta aiheutuvien arvioitujen kustannusten suhteessa, jollei toisin sovita.


Kirjoittanut Anna Tienvieri
Syyskuu 2020


Lähteet:

Traficom, www.traficom.fi

Kuntaliitto, Yhteinen kunnallistekninen työmaa  – julkaisu, 2017

Print Friendly, PDF & Email