OHJEEN SISÄLTÖ
Yleistä
Yleiset käsitteet
Ohjeet
Laadunvarmistus
Käyttö eri vaiheissa
Visualisointi
Kehitys
Mallinnus terminä luo useille heti vakiintuneita mielikuvia 3D visuaalisesta esityksestä “mallista”. Kuitenkin kyse on pohjimmiltaan tiedonhallinnasta. Tietomallit sanalla tarkoitetaan tiedon harmonisointia yhteisesti sovittujen standardien mukaisesti rakenteen elinkaaren aikana. Tavoitteena on koneluettavan älykkään tiedon siirto käyttäjältä toiselle tai ohjelmistossa toiseen. Tieto voi olla myös geometristä tietoa ja tällöin tiedon visualisointiin käytetään esim. suunnitteluohjelmistoilla esitettäviä 3D-malleja. 3D- malleihin tai niissä oleviin elementteihin (objekteihin) voidaan kiinnittää objektia määritteleviä muita tietoja kuten objektin tyyppi tai materiaali.
Mallinnukseen liittyy paljon teknisiä määritteitä, mutta keskiössä on kuitenkin ihmisten, toimintatapojen ja suunnitteluprosessin muuttuminen. Maailmalla mallinnuksesta käytetään termiä BIM, Building Information Modelling, jossa etenkin Information=tieto sanalla on suuri painoarvo.
Tällä hetkellä eletään murrosvaiheessa. Mallinnusta pyritään tekemään tiettyä käyttötapausta varten, ei vaan mallinnuksen itsensä vuoksi. Ohjelmistokehitys ohjaa vääjäämättä käyttämään mallipohjaisia työkaluja. Eri tekniikkalajit ovat eri kypsyysasteessa, mutta kaikkien osalta on nähtävissä kehitykseen käynnistyminen. Pisimmällä ollaan ehkäpä siltojen mallinnuksessa kun taas maisemasuunnittelu ja liikenteenohjaus ottavat ensimmäisiä askeleitaan. Mallinnuksen avulla varmistutaan aivan normaaleista suunnittelu- tai rakentamisprosessiin liittyvistä tehtävistä kuten suunnittelun yhteensovitus, toimivuuden varmistus, tilavaraukset, määrälaskenta jne. On syytä erottaa toisistaan avoimen tiedonsiirron vaatimukset ja mallipohjaisten ohjelmistojen käyttö. Mallinnuksen hyödyt tulevat jo osin saavutettua natiiviohjelmistoa käyttämällä. Standardien mukaiseti uloskirjoitettu tiedonsiirtoaineisto takaa ojelmistoriippumattoman koneluettavan älykkään tiedon täydellisen hyödyntämisen. Suomessa on käytössä Inframodel tiedonsiirto formaatti. Maailmalla IFC standardien kehitystyö on käynnissä ja on esitetty, että vuonna 2020 IFC kattaisi myös infran väyläsuunittelun tiedonsiirtotarpeet koko elinkaaren ajalta.
Kun tietoa pystytään tuottamaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja standardien mukaan, voidaan varmistua myös siitä, ettei tieto hankkeen edetessä katoa tai muuta muotoaan siten, ettei sitä voidaan jatkokäyttäjän toimesta hyödyntää. Standardoitu tieto myös mahdollistaa tiedon siirtämisen rekistereihin ja sen avulla voidaan varmistaa tiedon säilyminen myös seuraaville sukupolville.
Mallinnuksen käytön laajentuessa alalle syntyy uusia termejä. Terminologiaa on avattu yksityiskohtaisesti mm. buildingSMART Finlandin sivuilta löytyvässä julkaisussa:
Mallintamisen kannalta on kuitenkin hyvä ymmärtää peruskäsitteet. Näitä on listattu alla olevaan taulukkoon.
Alan yleistä ohjeistusta ylläpidetään ja kehitetään buildingSMART Finlandissa. Keskeisessä roolissa ovat seuraavat julkaisut
- YIV ohjeet (Yleiset inframallivaatimukset)
- Mitä ja miten mallinnetaan
- Nimikkeistö
- Mallinnusta tukeva nimikkeistö
- Inframodel-tiedonsiirtoformaatti
- Sisältää määrittelyn sekä käyttöohjeen
Julkaisut ovat löydettävissä sivulta https://buildingsmart.fi/infrabim/ .
Eri toimijoilla voi olla myös omia mallinnusta ohjaavia ohjeistuksia. Näitä ovat mm:
- Liikenneviraston ohjeet:
- Helsingin kaupungin ohjeet:
Mallien laadunvarmistus voidaan jakaa neljään osaan
- Mallien visuaalinen tarkastus: kaikki elementit, jotka on mallinnussuunnitelmassa määritetty mallinnettavaksi, löytyvät mallista. Mallit ovat yhteensovitettuja
- Mallien tietosisältö ja kattavuus, onko malleissa kaikki niihin kuuluva tietosisältö
- Ohjelmistolla tuotetun siirrettävän avoimen tiedon oikeellisuus. Vastaako se standardin mukaisia määrittelyjä ja nimikkeistövaatimuksia.
- Dokumentointi, vaaditut aineistot on dokumentoitu vallitsevien ohjeiden mukaisesti sisältäen mm. tietomalliselosteen, tietomallilokit ja itselleluovutusdokumentit
On hyvä ymmärtää että vain laadukkaalla ja tiettyjen prosessien mukaan tarkastetulla tiedolla on jälleenkäyttöarvoa.
Mallinnuksen hyödyntämistä ja käyttöä infran eri vaiheissa on kuvattu sekä YIV ohjeissa että toimijoiden omissa ohjeissa.
Mallinnus toimii normaalin suunnittelun aikana yhteensovittamisessa sekä suunnitteluratkaisuiden tarkastamisessa. Malleja voidaan hyödyntää sidosryhmätyöskentelyssä, vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa sekä hankeen sisäisessä sekä ulkoisessa viestinnässä.
Rakentamisen aikana mallinnusta hyödynnetään mm. määrälaskennassa sekä määrien seuraamisessa, työmaan aikatauluttamisessa, perehdyttämisessä, työsuoritteiden seuraamisessa, koneohjauksessa jne.
Ylläpidon aikainen mallien hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa. Kuitenkin esim ylläpitovaiheeseenkin kuulu jatkuvaa ylläpidon suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Päällystämisessä sekä esim hoidossa on tehty ensimmäisiä pilottihankkeita. Suurimmat hyödyt mallinnuksesta on saatavissa elinkaaren aikaisen tiedon hallinnalla.
Visualisointi on nousemassa isoksi asiaksi mallinnusta hyödynnettäessä. Normaalisti visualisointi on jaettu tekniseen visualisointiin sekä havainnollistavaan visualisointiin. YIV ohjeissa osa 8 käsittelee visualisointia. Peliteknologioiden lyödessä itseään läpi uuden typpiset visualisoinnin mahdollisuudet tulevat ajankohtaisiksi. Jo nyt pelimalleja hyödynnetään eri käyttäjäryhmiltä palautteen saamiseksi. Näin suunnitelmassa voidaan jo varmistua siitä, että lopputuote palvelee myös eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman tehokkaasti. Käyttäjäryhmiä voivat olla mm. siivoojat, huoltajat tai esim alueella satunnaisesti liikkuvat matkustajat.
Visualisointia voidaan hyödyntää myös vaihtoehtojen vertailussa ja painopiste on siirtymässä lopputuotteen visualisointi/esittelymallin tekemisestä prosessia tukeviin pienempiin visualisointimalleihin, jolla haetaan mm parempaa suunnittelen lopputuotetta toiminnallisuuksia tarkastelemalla.
Mallinnusta kehitetään jatkuvasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Kirjoittanut Tiina Perttula
Syyskuu 2020