Tavoitteet
Katusuunnitelmaa täydentävät rakennussuunnitelmat, joiden perusteella katu varsinaisesti rakennetaan. Hyvä katu on onnistuneen katutilan suunnittelun ja rakentamisen tulos. Hyvällä kadulla sen tehtävä ja toimivuus kohtaavat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että katu on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, toimivaksi ja viihtyisäksi. Lisäksi kadun tulisi sopeutua ympäristöönsä. Onnistunut rakentaminen vaatii kohteen vaativuuden mukaiset rakennussuunnitelmat. Rakennussuunnitelmien tulee olla selkeitä, ristiriidattomia ja helppolukuisia kaikille osapuolille. Tarvittaessa tulee tehdä täydentäviä piirustuksia ja detaljeja luettavaan mittakaavaan.
Toimiva ja selkeä katuympäristö on myös turvallinen. Liikenneturvallisuutta parannetaan liikennemuotojen erottelulla sekä selkeällä ja yksinkertaisella liikenneympäristöllä. Suunnittelussa tulee huomioida kadun kaikkien käyttäjien (jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat) liikenneturvallisuus. Kullekin kulkumuodolle varattu tila tulee olla johdonmukainen ja varattua tilaa ei saa rajoittaa esteillä. Pylväiden, liikennemerkkien ja muiden varusteiden sijoittelussa tulee ottaen huomioon kadun kaikkien kadun käyttäjien liikenneturvallisuus. Vapaa tila esteisiin tulee huomioida myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta. Jalankulun esteettömyyden ja pyöräilyn sujuvuuden toteutus vaatii aikaisempaa tarkemmin suunniteltuja yksityiskohtia ja detaljeja hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Katusuunnitteluvaiheessa tulee tekninen suunnittelu olla tehtynä jo niin pitkälle, että katusuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen toteutettavuus ja kustannukset on varmistettu. Kadut tulee mitoittaa siten, että maanalaisille rakenteille (johdot, kaapelit, pylväsperustukset) ja maanpäällisille rakenteille (pylväät, liikennemerkit, puut) jää riittävästi tilaa.
Kadun rakentamisen yhteydessä rakennetaan kadun alle tuleva kunnallistekniikka: vesijohdot, viemärit, kaukolämpöjohdot, sähkö- ja telekaapelit sekä muut varausputket. Johtojen sijoitussuunnittelussa on huomioita tulevaisuuden saneeraus ja liitos mahdollisuudet. Suunnittelun aikana tarkistetaan yhteistyössä eri laitosten ja yritysten kanssa verkostojen ja muiden rakenteiden sijoitustarpeet. Viemärit, vesijohdot ja kaukolämpöjohdot pyritään sijoittamaan ajoradan kohdalle ja kaapelit reuna-alueelle tai jalkakäytävien alle. Vesihuollon korkeusasema on myös määräävä kadun korkeusasemaa suunniteltaessa. Kadun korkeusasema määritetään jo katusuunnitelmavaiheessa. Aivan tontin rajaan kiinni ei ole syytä sijoittaa kaapeleita. Katupuiden sijainti on huomioitava johtojen sijoittelussa. Katupuille ja puiden kasvualustoille tulee mitoittaa riittävästi tilaa. Huonoihin olosuhteisiin ei tule puita istuttaa.
Katurakenne on mitoitettava siten, että se kestää vuosikymmeniä ilman laajempaa peruskorjaustarvetta. Kadun rakennekerrokset tulee mitoittaa huomioiden sallitut arvot painumasta, routanoususta ja kaltevuuden muutoksesta. Päällysrakenteen mitoitus tehdään InraRYLin rakennetaulukkojen mukaisesti ottaen huomioon pohjamaan kantavuus ja routivuus. Kadun rakennekerrosten ja pohjanvahvistusten kantavuuden tulee olla riittävä liikennekuormitusta vastaan. Rakenteen tulee olla riittävän jäykkä, jotta liikennekuormitus ei aiheuta tärinää kadun varren kiinteistöihin. Kadun käytettävyys, toiminnot, päällysteet ja kunnallistekniikka edellyttävät tasaista ja painumatonta rakennetta. Katurakenne tulee olla helposti korjattavissa alkuperäiseen kuntoon johtojen ja kaapeleiden kaivutöiden jäljiltä. Rakenteiden liiallinen optimointi johtaa suurempiin ylläpitokustannuksiin ja huonolaatuisempaan katuympäristöön.
Katujen suunnittelussa tulee huomioida taloudellisuus ja käyttökelpoisuus kadun koko elinkaaren ajalta. Kokonaiskustannuksia voidaan vähentää luomalla hyvät edellytykset katujen rakentamiselle, hoidolle ja ylläpidolle sekä korjausrakentamiselle ja muuntelulle tarpeen vaatiessa. Katutilan jäsentely, kadun rakenneratkaisut sekä katutilaan sijoittuvat varusteet ja istutukset vaikuttavat ylläpidon hintaan. Rakennussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon kadun kunnossapidon ja puhtaanapidon vaatimukset. Katutilaa ei tule suunnitella liian pienipiirteisesti. Katujen tulee olla ensisijaisesti koneellisesti ylläpidettävissä.
Vaikka kadut suunnitellaan käyttäjiä varten, katurakenteet pitää suunnitella pitkäikäisiksi ja mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativiksi. Katutilaan ei tule suunnitella huonosti ylläpitoa kestäviä ja huonosti puhdistettavia materiaaleja. Pitkäikäisten materiaalien tulee olla kestäviä ja saatavilla myös tulevaisuudessa. Kiveysten tulee olla purettavissa ja asennettavissa uudelleen. Kalusteiden ja varusteiden tulee kestää siirtoja ja varastointia. Uusiomateriaaleja käytettäessä tulee huomioida mahdollisten myöhemmin tehtävien kaivutöiden vaikutukset niihin.
Suunnitelman sisältövaatimukset
Suunnitelman sisältö määritetään aina hankekohtaisesti. Jos katuun liittyy vesihuoltoverkosto, sen suunnittelu tehdään kadun rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Rakennussuunnitelman piirustukset laaditaan pääsääntöisesti kaduittain. Yhteisiä asiakirjoja ovat yleensä mm. työselostus ja turvallisuusasiakirja. Rakennussuunnitelmaan sisältyy vähintään asemapiirustus, pituusleikkaus, rakennepoikkileikkaus, johtopiirustus ja tasauspiirustus liittymäalueilta.
Piirustusten kopioissa on perustelua siirtyä värikopioihin perinteisten mustavalkokopioiden sijaan, ainakin piirustuksissa joissa on paljon sisältöä esim. vesihuolto- ja johtopiirustukset.
Jatkossa tietomallit tulevat korvaamaan perinteisiä piirustuksia. Esim. paalukohtaiset poikkileikkaukset ovat korvattavissa helpoiten tietomallilla. Kuitenkin perinteiset arkistoitavat piirustusdokumentit tulevat säilymään tietomallien rinnalla jatkossakin.
Rakennussuunnitelman sisältö piirustuksittain on esitetty täällä.
Kirjoittanut Juha Väätäinen
Syyskuu 2020
