Tärinän vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset
Liikenteen herättämä maan värähtely voi aiheuttaa lähietäisyydellä rakennuksen tärinää tai rakenteiden ja maaperän kautta runkomeluna siirtyvää seinäpintojen säteilemää ääntä. Värähtelyn leviämiseen maaperässä ja sen taajuussisältöön vaikuttavat erityisesti maalaji, pehmeän maakerrokseen paksuus ja sen alla olevan peruskallion tai kovan maapohjan topografia. Tärinän siirtyminen rakennuksen rakenteisiin sekä rakennuksen tärinänkestävyys ovat sidoksissa rakentamistapaan, rakennuksen kuntoon ja aikaisempaan kuormitukseen.
Tärinän haittavaikutukset:
- Rakenteiden räminä
- Tärinä muuttuu häiritseväksi ilmaääneksi / meluksi rakenteiden kautta
- Viihtyisyyshaitta
- Vauriot rakennuksiin / pelko rakennevaurioista (esim. seinien halkeamat)
- Kiinteistön arvon aleneminen / pelko kiinteistön arvon alenemisesta
Tärinää koskeva lainsäädäntö ja tärinän turvaetäisyydet
Suomessa ei toistaiseksi ole virallisia ohje- tai raja-arvoja liikennetärinälle, mutta naapurussuhdelaki yms. ympäristöhäiriölait koskevat myös tärinää. Suunnittelun tavoitearvoina voidaan käyttää VTT:n esittämiä suosituksia. Raskaan maantie- ja katuliikenteen tärinä voi haitata asumista pehmeällä maaperällä 100 metrin etäisyydellä väylästä ja kovalla maaperällä 15 metrin etäisyydellä väylästä. (Lähde: VTT T2569 2011 Ohjeita liikennetärinän arviointiin).
Taulukko 2 Turvaetäisyydet, jota kauempana tarkempi liikennetärinän tarkastelu ei ole tarpeellinen. (Lähde: VTT T2569 2011 Ohjeita liikennetärinän arviointiin).
| Turvaetäisyys | Liikennetyyppi | Pehmein maalaji väylän alla |
| 100 m | Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) tai raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) |
Pehmeä maa |
| 50 m | Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) | Pehmeä maa |
| 15 m | Raskas maantie- ja katuliikenne (ml. töyssyt) | Kova maa |
Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen
Tärinälle herkkiä kohteita ovat:
- Herkät rakenteet ja laitteet
- Turvallisuuskriittiset rakenteet ja laitteet (esim. padot, sillat, sairaalalaitteet)
- Asutus, päiväkodit, koulut ja sairaalat
Tärinää ja maaperän värähtelyä aiheuttavia ongelmakohteita ovat esimerkiksi:
- Katujen epäjatkuvuuskohdat
- Hidastetöyssyt
- Kynnykset
- Kaivot
- Kuopat, montut
- Raitiokiskon vaihteet
Liikennetärinän torjuntaratkaisuja ovat esimerkiksi:
- Katujen rakentaminen tasaisiksi
- Nopeusrajoitukset
- Tärinäeristimet
- Tärinälähteen eristys (esim. tärinämatot raitiokiskojen alle)
- Kohteen eristys (esim. tärinäeristävä perustus, talojen rakentaminen kelluvalle perustukselle tai teräsjousielementeille).
- Maan stabilointi
- Läpiajokielto raskaille ajoneuvoille
Tärinän torjuntaratkaisuista toimivimmat ovat ajonopeuden lasku ja pinnan tasaisuus. Muut torjuntaratkaisut ovat lähinnä oireiden lieventämiskeinoja, jos nopeuteen tai ajopintaan ei voida vaikuttaa. Olemassa olevassa katuympäristössä mahdolliset tärinähaitat voidaan todentaa tärinämittauksilla. Uusien katurakenteiden suunnittelun yhteydessä katuympäristön tärinäriskejä voidaan arvioida turvaetäisyyksillä tai maaperä- ja katurakennetietoihin perustuvilla laskennallisella tärinäselvityksellä.
Runkomelueriste raitiotien alla Telakkakadulla Helsingissä. (kuva Olli Kontkanen)
Runkomelusuojaus Raidejokerin työmaalla (kuva Olli Kontkanen)
Kirjoittanut Olli Kontkanen
Syyskuu 2020
