1.5 Kaupunkikuvalliset vaatimukset

Kaupunkikuvan määritelmä:

Kaupunkikuva on rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalisesti hahmotettava ulottuvuus, jolla on tyypillisesti rakennustaiteellista, arkkitehtonista, esteettistä tai muuta kulttuurista merkitystä. Kaupunkikuva on kaupungin, kaupunginosan tai muun kaupunkirakenteesta tunnistettavan yksikön keskeinen identiteettitekijä (määritelmä: tieteentermipankki.fi).

Lähtökohdat

Kadut ovat maanpäälliseltä osaltaan kaupunkiseutujen liikenneväylä-  ja monikäyttötiloja, joissa yhdistyvät liikkuminen, pysäköinti, sadevesien ohjaus, tapahtumat, kaupallinen toiminta ja oleskelu. Kadut sisältävät myös valtaosan yhdyskunnan ulkotilan valaistuksesta. Kadut ovat julkista kaupunkitilaa ja niiden monikäyttö korostuu keskustoissa. Katujen suunnittelu ja tilan määrittely on keskeinen osa kaupungin suunnittelua.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että katu on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, viihtyisäksi ja toimivaksi. Alueiden käytölle asetetuissa tavoitteissa vaaditaan yhdyskuntarakenteelta – ja siten myös kadulta – taloudellisuutta, kauneutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. Lyhyesti voisi tiivistää, että hyvä katutila on kaikille liikennemuodoille ja käyttäjille tasapuolinen, turvallinen ja toimiva.

Kadun tehtävänä on yhdistää maankäyttö liikenneverkkoon ja kaupungin eri alueet toisiinsa. Katu tarjoaa maanalaiselta osaltaan sijoituspaikan kunnallisteknisille ja tietoliikenteen johdoille. Katu jakaa ja jäsentää kaupunkia ja toimii puskuri- ja suojavyöhykkeenä eri toimintojen ja kortteleiden välillä. Yksittäisen kadun ilme ja tehtävä riippuu sekä sen asemasta katuverkossa (katuluokka) että ympäröivästä maankäytöstä. Hyvällä kadulla sen tehtävä osana kaupunkirakennetta ja sen toimivuus kohtaavat tarkoituksenmukaisesti. Viihtyisä katu toimii usein myös käyttäjien oleskelu- ja kokoontumispaikkana, ja se nostaa viereisten kiinteistöjen arvoa. Kadun suunnittelu on aina katuympäristön ja kaupunkiarkkitehtuurin suunnittelua.

Kadut ja katuaukiot ovat yhteistä tilaa, kaikkien käytettävissä ja nähtävillä. Kaupunkikuva syntyy rakennusten, tontinkäytön, katutilan, ja eri toimintojen kokonaisuudesta, jonka kaupungissa pysyvästi tai satunnaisesti oleskeleva siitä muodostaa. Tämä vaikutelma on tärkeä viihtyisyys- ja identiteettitekijä, joka luo usein mielikuvan koko kaupungista, kaupunginosasta, taajamasta tai kylästä.  Kadun visuaalisesta ilmeestä voi usein myös päätellä sen toiminnallisen aseman, ts. onko se yhteinen oleskelupaikka vai korostuuko liikenteen välityskyvyn merkitys.


Katutilan mitoitus

Katutilalle asetettavat kaupunkikuvalliset vaatimukset ja tavoitteet koskevat ennen muuta sen sijoittelua maastoon ja kaupunkirakenteeseen sekä katualueen mitoitusta suhteessa katua rajaavien rakennusten korkeuteen. Nämä asiat ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kadun leveys on sen eri toiminnallisten osien leveyksien summa. Katupoikkileikkaus määritetään asemakaavavaiheen liikennesuunnitelmassa, ja sillä on merkittävä rooli myös kaupunkikuvalliseen lopputulokseen ja kadun ylläpidettävyyteen.

Katutilan eri osat

Kaavoitusvaiheessa tulisi ennakoivasti huomioida mitoituksen seuraamukset: onko tilaa riittävästi pitkällä aikavälillä eri toiminnoille, miten katua kunnossapidetään, toimiiko ratkaisu suhteessa muuhun liikenneverkkoon. Katutilan suunnittelussa tekniset ja liikenteen vaatimukset tulee sovittaa kaupunkikuvanäkökohtiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Katutila tulisi aina suunnitella seinästä seinään -periaatteella hallinnollisista rajoista huolimatta. Mitä alhaisempi katuluokka (esimerkiksi tonttikatu) ja katutila on kyseessä, sitä tärkeämpää se on. Leveät kadut koetaan usein epäviihtyisiksi ja jäsentymättömiksi, ne vievät tonttimaata ja nostavat ajonopeuksia.

Kadun suunnittelussa on otettava huomioon monia vaatimuksia (mm. ajoneuvoliikenne, joukkoliikenne, jalankulku, polkupyöräily, putket ja johdot, lumitila, ylläpito, kasvillisuus, rakenteet, hulevedet, varusteet). Poikkileikkauksen suunnittelussa tulee katsoa kokonaistavoitetta, ja pohtia, miten kaupunkikuvalliset, tekniset ja liikenteelliset vaatimukset saadaan sovitettua yhteen.


Katutilan esteettiset ominaisuudet

Katuun välittömästi liittyvät kaupunkikuvalliset vaatimukset kohdistuvat sen esteettisiin ominaisuuksiin. Ne määräytyvät ennen muuta ympäröivien korttelien arvojen, keskeisen sijainnin ja jalankulkijoiden tarpeiden mukaan. Kadun tulee luoda selkeä, tasapainoinen ja ehjä vaikutelma, mutta sen tulee myös olla mielenkiintoinen, jotta se houkuttelee jalankulkijoita. Sen tulee olla hyvin hoidettu ja siisti, jotta siellä viihdytään.

Laajemmat kaupunkikuvaan vaikuttavat asiat:

  • Katutilan mitoituksen tasapainoisuus ja yleinen tilavaikutelma on keskeisin kaupunkikuvallinen näkökohta.
  • Kadun suuntaus, maastonmuodot ja ympäröivä rakennuskanta vaikuttavat tilan kokemiseen. Katutilan tulisi olla harmoninen ja jatkuva, mutta myös kiinnostava.
  • Katutilan näkymiä ja kiintopisteitä voi ja niitä tulee korostaa. Näitä ovat akselimaiset pitkä näkymät, maamerkit, yksittäiset rakennukset tai julkisivut tai erityiset maastonmuodot.
  • Katutilan kehys on sitä rajaava rakennuskanta. Erityisesti historialliset rakennukset, joiden ympärille kaupunkirakenne on usein kehittynyt, ovat arvokas osa kaupunkitilaa.
  • Kadun korkeusaseman suhde rajaavan rakennuskannan korkeusasemaan tulee olla tasapainoinen, esteetön ja toimiva.
  • Kadun poikkileikkauksen eri toimintojen tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia ja mielellään eroteltuja toisistaan, ellei kyseessä ole ns. shared space-alue.
  • Katutilaan rajautuvien laajojen pysäköintialueiden välttäminen parantaa lähes aina kaupunkikuvaa. Laajoja alueita voi myös jakaa pienempiin osiin esimerkiksi pinnoitteiden tai kasvillisuuden avulla.
  • Tekniset järjestelmät ja laitteet maan alla ja maan päällä vaikuttavat kaupunkikuvaan joko pysyvästi tai ylläpidon kautta. Näistä tärkeimpiä ovat muuntamot, sähkökeskukset, pumppaamot ja isot johtoverkot. Kaupunkikuvaan vaikuttavat myös maanalaisten tilojen IV-, poistumistie- ja sisäänajojen rakenteet.
  • Kunnostus- ja hoitotyöt on tehtävä viivytyksittä ja huolella. Riittämätön tai välinpitämätön ylläpito rapauttaa nopeasti hyvän suunnittelun ja toteutuksen sekä korkealaatuisten materiaalin käytön.

Katutilan detaljit:

  • Katutilan yhtenäiset pintamateriaalit ja niiden niukkuus rajatulla alueella on aikaa kestävä ja rauhallinen ratkaisu. Rakentamisen työnjälki on tärkeää erityisesti detaljimaailmassa esimerkiksi kiveysten ja laatoitusten saumalinjoissa, ladontasuunnissa ja tasaisuudessa. Mitä käytetympi alue, sen tärkeämpää on detaljien viimeistely; esimerkkinä pysäkkialueet, suojatieylitykset sekä laajat risteysalueet ja kiertoliittymät.
  • Katutilan vertikaaliset elementit kuten valaisimet, liikenteenohjauslaitteet, liikennemerkit ja opasteet luovat helposti rauhatonta kaupunkikuvaa. Mikäli mahdollista, on hyvä suosia yhteiskäyttöpylväitä. Mitä arvokkaampi ympäristö on, sitä vähemmän tulee näitä laitteita olla ja sitä yhtenäisemmän niiden muodostaman ilmeen olla.
  • Puukujanteet ovat perinteinen kaupunkirakennustaiteellinen keino, jolla korostetaan merkittäviä katuja kaupunkirakenteessa. Istutuksilla, erityisesti puilla, on tärkeä kaupunkikuvallinen rooli katutilan jakajana, vuodenaikojen vaihtelun korostajana sekä myös kaupunkiekologisena tekijänä.
  • Muu kasvillisuus kuten yksittäispuut, maisemapuut, tontteja rajaava kasvillisuus tai omaleimainen istutusalue tekee kadusta aina yksilöllisen. Uusilla katuyhteyksillä tulisi säilyttää mahdollisimman paljon olevaa puustoa, mikä luo kerroksellista kaupunkiympäristöä.
  • Kadun pintamateriaalien, kalusteiden, varusteiden ja laitteiden ja istutusten tulee sopia ympäristöön ja toisiinsa. Lisäksi niiden tulee olla käyttäjille mukavia, kestäviä ja helppohoitoisia.
  • Rakenteiden ulkonäkö tulee sovittaa paitsi toisiinsa, myös kaupunkiympäristön ilmeeseen. Katutilan kannalta merkittäviä rakenteita ovat sillat, tukimuurit, alikulut,  aidat ja aidanteet sekä maanalaisten tilojen sisäänkäynnit ja tekniset rakentee.
  • Valaistuksella muotoillaan katutilan esteettistä luonnetta pimeän aikaan. Erityiskohteita (kuten patsaat, muistomerkit ja taitorakenteet) voidaan valaista harkiten. Kadun valaistus ja rajaavien rakennusten julkisivujen valaistukset muodostavat kokonaisuuden.
  • Taide katutilassa on eräs tapa korostaa yksittäistä katutilan kohtaa tai kokonaisuutta.

Kirjoittanut Maija Oittinen
Syyskuu 2020


Lähteet

Gehl, J. 2010. Cities for people. Washington DC: Island Press 2010.

Helsinki: Katutilan mitoitusohje 2014

Helsinki: Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2016

Helsingin kaupunki: Helsingin katutila – ohjeita ja esimerkkejä, 2004.

Helsingin kaupunki: Katupuiden ja muiden katuvihreän mitoitus, ohjemittoja suunnittelijoille 2013.

Infra RYL 2017/1. Rakennustieto Oy. Saatavilla: https://www.rakennustieto.fi/infraryl

Katuympäristön suunnitteluopas. 2011. SKTY julkaisu 24. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ry / Viherympäristöliitto ry.

Liikenne- ja Viestintäministeriö: Jalankulun turvallisuuden kehittäminen – työryhmän mietintö 2006.

Melander, Pihla: Katutilan liikennetekninen mitoitus, case Helsinki 2015.

MRL (Maankäyttö- ja rakennuslaki) 1999.

Mustafa, Z & Birdshall, M: The Great Steets Movement – Identifying How to Make our Streets Great 2014.

SKTY: Katu 2002 – Kadunrakennuksen tekniset ohjeet 2003.

SKTY ja Viherympäristöliitto. Katuympäristön suunnitteluopas. 176 s. 2011

Print Friendly, PDF & Email