OHJEEN SISÄLTÖ
Toiminnalliset vaatimukset
Rakenteelliset vaatimukset
Kunnossapidon vaatimukset
Käsitys hyvästä kadusta, jota tässä esitetyt näkökohdat myös koskevat soveltuvin osin, ei ole yksiselitteinen. Se vaihtelee arvioitsijasta ja hänen arvomaailmastaan ja tarpeistaan riippuen. Se on myös sidoksissa aikaansa ja vallitseviin suunnittelutrendeihin. Se on riippuvainen kadunvarren maankäytöstä ja itse kadun toteutuksesta – mitoituksesta, rakenteista, materiaaleista – ja sen laatutasosta.
Kadulle voidaan kuitenkin asettaa joukko vaatimuksia, jotka sen tulee täyttää ollakseen hyvä katu. Lainsäädäntö ja kunnan maankäyttöä ja liikennettä koskeva päätöksenteko asettavat omat, norminluonteiset vaatimuksensa. Lisäksi vaatimuksia esittävät kadun varren asukkaat, kiinteistöjen omistajat, liiketoiminnan harjoittajat ja kadulla säännöllisesti tai satunnaisesti liikkuvat.
Vaaditut ominaisuudet ovat toiminnallisia, kaupunkikuvallisia, ympäristöllisiä, rakenteellisia ja kunnossapitoon liittyviä. Kaikkien niiden osalta kadun tulee täyttää tietty perusvaatimustaso, minkä täytyttyä tietyn ominaisuuden taso voi kompensoida toisessa ilmeneviä puutteita.
Kadun tulee täyttää toiminnallisesta katuluokastaan määräytyvä liikennetehtävänsä halutulla tavalla, joka on määritelty paitsi lainsäädännössä ja viranomaismääräyksin myös kunnan poliittisella päätöksenteolla. Vaatimukset tulee mitoittaa ottaen huomioon myös liikenteen tuleva kehitys.
Kadulla tulee olla liikennetehtävänsä mukainen liikenteenvälityskyky, liikkumisen tulee olla mahdollisimman sujuvaa kaikille kadun käyttäjille ja turvallista erityisesti liikenteen haavoittuvimpien osallisten kannalta. Liikennejärjestelyissä tulee tarvittaessa varautua joukkoliikenteen ja kadunvarsipysäköinnin tarpeisiin. Jalankulun esteettömyys tulee varmistaa, jotta myös liikuntarajoitteiset ja –esteiset voivat liikkua kadulla suuremmitta vaikeuksitta.
Kadun tulee tukea sen varrella olevaa maankäyttöä ja toimintoja. Kadun tulee mahdollistaa asuminen ja asiointi kiinteistöissä ja niiden tarvitsemat huolto- ja muut kuljetuspalvelut asunto- ja liikekaduilla. Erityisesti keskustojen liike- ja puistokaduilla on varauduttava jalankulkijoiden oleskeluun. Toisaalta raskasliikenteisen liikenneväylän viereinen maankäyttö tulee suojata liikenteen melu- ja muilta haitoilta.
Katutilan mitoituksen ja liikennejärjestelyjen tulee olla yhdenmukaiset ja jatkuvat koko kadulla. Tällöin kadunkäyttäjät voivat sopeuttaa liikkumisensa tavoitellun liikennekäyttäytymisen mukaisesti ja ennakoida paremmin kohtaamansa liikennetilanteet. Samalla myös liikenteen sujuvuus paranee, mikä alentaa liikennekustannuksia.
Kadun tulee olla monikäyttöinen ja liikennejärjestelyiltään joustava, jotta se voidaan tarvittaessa sopeuttaa tilapäisiin ja pysyviin maankäytön ja liikenteen muutoksiin.
Kadulle asetettujen liikenteellisten vaatimusten täyttäminen edellyttää korkeatasoista ja huolellista liikenne- ja katusuunnittelua ja hyvää yhteistyötä maankäytön suunnittelun kanssa. Koska vaatimukset ovat osaksi ristiriitaisia, suunnittelussa joudutaan kompromisseihin. Liikenneturvallisuuden vaatimuksista ei tällöinkään pidä tinkiä, vaan kompromissit tulee etsiä liikenteenvälityskyvylle ja sujuvuudelle asetetuista vaatimuksista.
Katu on pysyväksi tarkoitettu maarakenne, jonka kestoikä lasketaan vuosikymmenissä eikä vuosissa. Katupäällysteitä uusitaan säännöllisin välein ja kadussa olevia johtoja ja laitteita kaivetaan esiin, mutta muuten rakenteeseen ei tulisi kajota. Korkeatasoisten katupäällysteiden käytön yleistyminen edellyttää tasaista ja painumatonta katurakennetta. Tämä kaikki asettaa aikaisempaa korkeammat vaatimukset katurakenteelle, etenkin koska katuja joudutaan rakentamaan yhä huonompiin pohjaolosuhteisiin ja suuremmille liikennekuormille.
Kadun päällyste ja muut pintarakenteet tulee mitoittaa siten, että niiden kulutuskestävyys täyttää kulutus- ja kuormitusvaatimukset suunnitellulla tavalla.
Kadun rakennekerrosten ja mahdollisen pohjanvahvistuksen kantavuuden tulee olla riittävä liikennekuormitusta vastaan. Katurakenteen pitää kompensoida pohjamaan heikkoudesta ja epähomogeenisuudesta aiheutuvat painuma- ja muut vaurioriskit. Katurakenteen on oltava kyllin jäykkä, jotta liikennekuormitus ei aiheuta kadunvarren rakennuksissa tai muissa rakenteissa haitallista tärinää.
Kadun rakennekerrokset tulee mitoittaa siten, että estetään liikennettä haittaavien ja katurakennetta vaurioittavien routavaurioiden syntyminen. Rakennekerrokset on tarvittaessa salaojitettava.
Katurakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa oikealla tavalla suurpiirteisesti, niin että rakenteisiin saadaan rakentamisen ja kunnossapidon vaatimaa selkeyttä ja varmuutta. Menettely lisää materiaalikustannuksia, mutta helpottaa rakentamista, joten kadun rakennuskustannukset eivät sanottavasti nouse. Rakenteiden liiallinen optimointi kostautuu todennäköisesti suurempina elinkaarikustannuksina ja huonolaatuisempana katuympäristönä. Katurakenteen tulisi myös olla helposti korjattavissa alkuperäiseen kuntoon.
Katu on myös teknisen huollon verkostojen, rakenteiden ja järjestelmien tarkoituksenmukainen ja sijoituspaikka. Sijoittamistarve lisääntyy jatkossa ja samanaikainen pyrkimys katuympäristön laadun parantamiseen ja palvelutason nostoon aiheuttavat kadunpidolle suurempia vaatimuksia. Kadunsuunnittelussa ja koko kadunpidon prosessissa, aina maankäytön suunnittelusta lähtien, on siten entistä tarkemmin harkittava erilaisten verkostojen ja järjestelmien sijoitus ja tilantarve. Tarkastelu tulee ulottaa kadun koko elinkaarelle, siten että itse kadun ja sinne sijoitettujen verkostojen korjaaminen, muutostyöt ja mahdollinen lisääminen ovat järjestettävissä mahdollisimman kustannustehokkaasti kaikkien toimijoiden vaikutukset huomioon ottaen.
Kadun kunnossapito on sen elinkaaren kestävä prosessi, joka on otettava huomioon sen koko suunnitteluprosessissa (maankäytöstä tekniseen suunnitteluun) ja rakentamisessa. Kunnossapito koostuu kadun talvihoidosta ja puhtaanapidosta sekä rakenteellisesta kunnossapidosta ja korjauksista mukaan luettuna kadussa olevan muun kunnallistekniikan laitteiden kunnossapidosta johtuvat kaivutyöt.
Kunnossapidon vaatimukset kohdistuvat katualueen mitoitukseen ja jäsentelyyn, kadun rakenneratkaisuun, käytettyihin materiaaleihin sekä kadun kalusteisiin ja varusteisiin. Katualueen jäsentelyn tulee olla selkeä ja mitoituksen riittävä, jotta sen päivittäinen koneellinen hoito ja puhtaanapito on mahdollisimman tehokasta. Pienimuotoiset yksityiskohdat saattavat aiheuttaa merkittävässä määrin käsityötä, mikä hidastaa koko työprosessia ja saattaa lopulta johtaa niiden hoidon laiminlyömiseen.
Kadun rakenteiden tulee olla sellaiset, että niiden korjaus auki kaivamisen jälkeen voidaan tehdä oikein ja niin huolellisesti, että lopputulos vastaa alkuperäisen rakenteen laatutasoa. Käytettävien pintamateriaalien, kestopäällysteet, kiveykset ja reunakivet, tulee olla lujia ja pitkäikäisiä. Erilaisten kiveysten tulee olla helposti purettavissa ja asennettavissa uudelleen. Pitkäikäisten materiaalien tulee olla ajattomia siinä mielessä, että ne kestävät hyvin ikääntymistä ja että käytettyjä materiaaleja on vaivattomasti saatavissa myöhemminkin.
Kadun kalusteiden ja varusteiden tulee olla kolhuja hyvin sietäviä. Niitä on voitava käsitellä, varastoida ja huoltaa vaivattomasti. Kuten kiveysmateriaalien myös niiden saatavuuden tulee olla varmistettu tulevaisuudessa.
Kirjoittanut Jyrki Paavilainen
Syyskuu 2020
